Keskiviikon keskeneräiset 016

Epäonnistuminen. Se voisi olla melkein parempi otsikko tälle postaukselle, kuin "Keskiviikon keskeneräiset". Ja tälläkertaa ei ole kyse silmukoiden karkailusta, vaan kirjoneuleen kireydestä. Näin ei ole käynytkään vähään aikaan.

Valmis, mutta epäsopiva sukka.

Kerroin jo edellisessä "Keskiviikon keskeneräisiset"-postauksessa, että aloitin Pikku-E:n eriparisukkien neulomisen. Tein sukkaa hyvin innoissani. Jopa niin innoissani, että huiskin kantapään menemään vahingossa harmalla langalla, vaikka se piti tehdä vihreällä. Tajusin värivirheeni kauppareissulla ja ennen nukkumaanmenoa olin purkanut kantapään ja aloittanut sen tekoa oikealla värillä. Jatkoin sukan tekemistä ja väritkin menivät niinkuin piti. Mutta oi ja voi. Kun kokeilin valmista sukkaa Pikku-E:n jalkaan (sukan puikoilla ollessa en sitä pojan jalkaan koittanut) totesin, että varressa oleva kirjoneule on turhan tiukka.

En ole vähään aikaan epäonnistunut kirjoneuleen kanssa näin. Pohdinkin asian niin, että kireyden aiheuttaa ehkä enemmänkin lankojen paksuuserot, kuin minun tekotapani. Hetken asiaa harmiteltuani päädyin uuteen ratkaisuun: raidotan myös varren sileän osan. Katsotaan siis miten tämä sitten sopii jalkaan. En yleensä luovuta näin helposti. Näissä RuttuNuttu-blogin eriparisukissa  ihastuin kuitenkin enemmän eriparisuuteen, kuin tähtikuvioihin, joten en näe tähtiä välttämättömäksi.

.
Sukan malli muuten löytyy täältä :)

Keskeneräinen valmiina:

Eripari parilliset