Lähenevä kampaamoaika toi mieleeni seikan, josta en ole teille vielä kertonutkaan. Se liittyy hiuksiini. Olin nimittäin pitkään parturi käynneillä hyvin tavallinen asiakas. Hiuksista sai leikata vain latvat ja radikaalein muutos mitä uskalsin kokeilla oli violetit raidat. Kesällä 2010 pitkätukkaiseen päähäni alkoi pinttymään ajatus lyhyistä hiuksista. Olihan minulla lyhyet hiukset ennenkin ollut, mutta ne olivat kuitenkin hiponeet olkapäitä. Nyt ajatuksissa olikin ihan oikeasti L-Y-H-Y-E-T hiukset.
 |
| Minä ennen hiusten leikkuuta. |
Joillekkin sukulaisille ja ystäville kerroin aikomuksistani. Palaute oli pääasiassa hyvin epäilevää ja ainakin oma äitini yritti puhua päätäni ympäri useampaankin kertaan. Mutta minä olin päättänyt, että nyt tämä hiusten kanssa pihtailu saa kertakaikkiaan riittää. Muistan edelleen kuinka luottoparturini oli niin innoissaan muodonmuutoksesta, ettei meinannut pysyä aloillaan. Molemmat kihisimme innosta ja kun viimein lopputulos oli edessäni en voinut kuin hymyillä. Tiesin heti, että tämä oli juuri se mitä kaipasin ja uskaltaminen kannatti.
Minä hiustenleikkuun jälkeen. |
Niin radikaalin hiusten leikkuun myötä törmäsin jyrkkään palautteeseen. Suurinosa sanoi että pitkät hiukset sopivat minulle paremmin ja taisipa joku kauhistella mitä olinkaan mennyt tekemään. Positiivistakin palautetta tuli ja oma äitinikin lopulta tykästyi uuteen tyyliini. Hän taisi eniten murehtia kasvaako minulle enään koskaan pitkä tukka. Oli myös niitä, jotka eivät tunnistaneet minua ja ne tilanteet olivatkin niitä hauskimpia.
Kun kerran on uskaltanut tehdä jotain näin rohkeaa hiustensa kanssa, on aika helppo kokeilla mitä vain. Hiusten lyhentämisestä tulee ensi syksynä kuluneeksi kolme vuotta. Olen antanut hiusteni taas kasvaa. Tosin siinä välillä hiukseni ovat toimineet luottoparturini leikkikenttänä. On ollut toispuoleista leikkausta, hiustatuointia ja olinpa minä viime kesänä jopa vaaleatukkainen. Olen nykyään hyvin rohkea kokeilemaan erilaisia hiusasioita. Kantavana ajatuksena on se, että hiukset eivät ole minulla (ainakaan vielä) katoava luonnonvara. Uudet hiukset kasvavat, vaikka tulisikin ei toivottuja lopputuloksia. Vielä niitä ei ole tullut, enkä usko että tuleekaan.
Ensi viikon perjantaina suuntaan taas kohti Hiusstudio Clipsiä. Suunnitelmissa on taas kokeilla yhtä uutta hiusasia.
Hyvä hyvä! Rohkeesti vaan, kyllä ne hiukset kasvaa takasin. Huutelee täältä pitkähiuksinen neiti joka ei kuitenkaan usko että ne kasvaa takaisin :D En oo ite uskaltanu leikata vaikka haluisin. Mutta värin vaihto on edessä ;)
VastaaPoistaSuosittelen ottamaan riskin :D Tosin, kyllä värinvaihtokin mukavasti piristää :)
PoistaMulle käy joka kerta niin, että kadun kun leikkaan lyhyeksi :D. Lyhyin on ollut ihan minipolkka, noin lyhyttä ei siis koskaan ja tuskin tuleekaan. Hienosti sopii kumpikin look, itse pidän ehkä pehmeämmästä pitkästä, mutta vaihtelu virkistää ja molempi parempi jne :D. Värien suhteen oon kaikkiruokainen ja kaikkea on ollutkin, paitsi musta ja sitä en meinaa kokeillakaan :).
VastaaPoistaJa kyllähän se letti kasvaa, mut tuskaisen hitaasti!
Jos tukanleikkuu kaduttaa, niin ei se sitten ehkä kannata :D Tosin mukavuusalueelta poistuminen tuo yleensä kuitenkin jotain positiivistakin mukanaan :) Ja kiitos, kiva kuulla että molemmat lookit sopii :) Itse en kyllä itseäni oikein edes tunnista tuosta kuvasta, jossa olen pitkätukkainen :D
PoistaOlet rohkea! Se on hienoa! Tukka on naisen kruunu, jokaisella omanlaisensa :) Koen että oma sisäinen maailma tulee hiusten kautta näkyville.. :) Elämänmuutokset --> Uusi tukka :)
VastaaPoistaKerrohan sitten uudesta luukistasi kun on sen aika..!
Kiitos :D Kerran tosiaan kun uskalsi muuttaa hiustyyliä kunnolla niin rajat hiusten suhteen hävisi kuin savuna ilmaan :) Laitan kyllä postausta, kun uusi look on valmistunut :)
PoistaKun mielestä noi lyhyet on tosi hyvät. T: itse lyhyttukkainen
VastaaPoistaOdotan mielenkiinnolla postausta uusista hiuksista.
Mä olin kauan sitten hiusmallina. Ainoa, mitä sanoin oli et ei lyhyttä, eikä punaista. Sellainen mulle just tehtiin. Nyt ei se ihan pieleen menny, koska sen jälkeen olin yli 10v lyhyttukkainen punapää.
Kiitos :) Itse tykkään myös melkein enemmän lyhyistä niiden helppouden vuoksi. Ja kiva että odottelet uutta hiuspostausta :) Olipas sulla sitten onnistunut hius"moka" kun noin pitkään sama malli pysyi :)
PoistaRohkea veto! Itsekin olen haaveillut yhtä lyhyistä hiuksista, mutta tämän todella hankalan ja vaihtelevasti käyttäytyvän paksun ja luonnonkiharan tukan kanssa en ole uskaltanut leikata. Ja mielestäni noin lyhyet sopivat vain sirokasvoiselle (joka itse en ole). Sulle sopii tosi hyvin :)
VastaaPoistaKiitos! Mulla on myös aika paksu ja todella luonnonkihara tukka. Tuollaisina todella lyhyinä olivat äärimmäisen helppohoitoiset ja ihmeellisen suorat. Oli outoa kun ei tarvinnut suoristusrautaa :) Eli kannattaa ehdottomasti kokeilla! :)
PoistaKyllä tuo lyhyt tukka sopii sinulle!
VastaaPoistaKun tapasin mieheni, minulla oli pitkä tukka ja kolmen kuukauden päästä kävin kampaajalla ja tulin erinäköisenä eli yhtä lyhyet hiukset kuin sinullakin oli. Mieheni oli järkyttynyt ja toivoi minun kasvattavan hiukseni pitkiksi. 8 seuraavaa vuotta mies sai katsella, kuinka minulla vaihtui erilaisia lyhyitä hiusmalleja ja nyt olen antamassa hiusten kasvaa pitkiksi ja mies on onnellinen siitä.
Kiitos! :) Meillä mies yllytti minua aikoinaan kokeilemaan lyhyttä mallia, kun itse vähän asiaa ensin epäröin. Nyt hiukset ovat päässeet kasvamaan tosi pitkiksi kesäisen jalkamurtuman takia, jonka vuoksi en päässyt parturiin. Ensi viikolla viimein olisi taas edessä parturireissu :)
Poista