Nyt kyllä otan ja-haaste 1/3 - Nallen helmet

Nallen helmet

Tarvikkeet: Siimalankaa ja valkoisia puuhelmiä

Ihana Rumasukka- tempauksen äiti Sanna Neuloo ja purkautuu-blogista pisti taannoin käyntiin Nyt kyllä otan ja-haasteen, johon oli aivan pakko osallistua, niinkuin tämän ihanan bloggaajan oivalluksiin aina! Haasteessa valitaan kolme roikkuvaa asiaa, jotka sitten suoritetaan. Aikarajaa ei ole ja käsittääkseni tarkoitus on ennen kaikkea tsempata kanssa sisaria, joilla on tapana jäädä asiat roikkumaan ja odottamaan sitä kuuluista huomista päivää.

Itse sain viimein eilen ensimmäisen osan haasteesta suoritettua, kun nalle-vanhukseni sai elähtäneen rusettinsa tilalle valkoiset puuhelmet. Tämä minun piti tehdä jo maaliskuussa, mutta kuten moni muukin asia, tämäkin vain jäi ja jäi. No, nyt on hoidettu sekin!

Nallen on alunalkaen hankkinut isotätini. Hän oli neiti-ihminen, jolla ei ollut lapsia, mutta silti hän katsoi Pikku Kakkosta. Muistan pikkutyttönä ihastelleeni tätä kyseistä Marjaana-nallea, joka aina istui olohuoneen keltaisella nojatuolilla. Nalleen ei saanut koskea, eikä sillä saanut leikkiä. Ja varmasti juuri nuo kiellot tekivät nallesta ihailun ja haaveilun arvoisen. Lopulta isotäti lupasi sairaalan sairasvuoteella maatessaan nallen minulle. Voi sitä ilon ja onnen päivää, kun sain nallen viimein syliini!

Isotädilläni ollessaan Marjaanalla oli aina ollut punainen rusetti kaulassa. Muistan uusineeni sen pikkutyttönä silloin tällöin. Leikin sillä hyvin maltillisesti ja vähän, sillä eihän sillä ennenkään ollut saanut leikkiä. Kun muutin kotoa, Marjaana-nalle seurasi perässä. Joskus se istui esillä kirjahyllyssä, joskus se oli säilöttynä kaapin perälle. Nykyisessä kodissamme se on ollut vitriini kaapissa ja aivan kuten ensimmäisellä omistajallaan, ei sillä nytkään saa leikkiä. Varmasti joskus aikanaan, se pääsee Pikku-E:n tai Pikkusaalistajan hellään huomaan, mutta siihen asti se pysyy vitriini kaapissa ylväs ilme kasvoillaan.

Ihanaa tiistaita!

Se kuuluisa 1/3

Taannoin paljastin teille koko kevään kestäneen väsymykseni syyn ja lupailin silloin rustailla kokemuksia ja ajatuksia raskauden ensimmäisestä kolmanneksesta, kunhan se ensin tulee täyteen. No nyt se on täynnä! Tänään mennään raskautta viikoilla 12+2.

Raskaudesta saimme tietää maaliskuun lopulla kokonaisten neljän testin avulla, koska eihän tätä voinut millään uskoa todeksi. Samoihin aikoihin, kun kaksi viivaa piirtyi ensimmäiseen tikkuun oli alkanut jo alkuraskauden väsymys ja Bloggaajan haaste 31:n vieminen loppuun tuntui hieman tuskalliselta, mutta tein sen kuitenkin. Lisäksi alkuraskauden oirebingorivistä tälläkertaa kohdalleni osui todella kova väsymys, etova olo, palelu, jatkuva nälkä ja jano ja tietysti tihentynyt vessassa käymisen tarve. Eli aika täydellinen bingorivi saavutettiin tälläkin kertaa. Pikku-E:tä odottaessa pahoinvointi oli voimakkaampaa ja väsymys vähemmän uuvuttavaa.

Lisäksi matalan verenpaineen sain vaivaksi tässä raskaudessa jo alkuvaiheessa. Pikku-E:tä odottaessa vaiva alkoi vasta keskiraskaudessa ja oli huomattavasti rajumpaa. Tuolloin meinasin pyörtyä pahimmillaan useita kertoja päivässä. Tällä kertaa jo osaan reagoida oireisiin ajoissa, enkä esimerkiksi seiso paikallani pitkiä aikoja kerrallaan. Lisäksi asiaan suhtautuminen rennommin on varmasti myös osaltaan auttanut.

Painoa alkuraskaudessa on kertynyt varmasti yli 3kg. Pikku-E:tä odottaessani painoa tuli koko raskausaikana vaivaiset 4kg, joten tälläkertaa tilanne näyttää paljon paremmalta. Tosin ensimmäisessä raskaudessa suurta roolia näytteli niin raskauden aikana puhjennut kilpirauhasen vajaatoiminta kuin loppuraskaudessa raskausmyrkytys, joka paheni sektion aikana HELLP-oireyhtymäksi. Nämä kaksi asiaa siis selittävät myös pojan pienen syntymäpainon.

Juuri HELLP:n vuoksi minulla on tässä raskaudessa tihennetty raskauden seuranta niin neuvolassa, kuin loppuraskaudessa Taysissakin ja lisäksi syön säännöllisesti aspiriinia estolääkkeenä raskausmyrkytykselle. Aika näyttää auttaako se ja kuinka hyvin. Koen kuitenkn olevani hyvissä käsissä, enkä pelkää raskausmyrkytyksen mahdollisuutta samalla tavalla, kuin ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä. Tietysti välillä pelko ja muistot nousevat pintaan, mutta on myös päiviä, jolloin pystyn olemaan ajattelematta koko asiaa. Murehtimalla en kuitenkaan koe ainakaan auttavani tilannetta.

Ja mitä raskaudesta kertomiseen lähipiirille tulee, oli meillä selvä suunnitelma siitä, että asia pidetään salassa näille viikoille asti. Mutta kehoni päättikin toisin. Vauvamaha nimittäin pullahti melkeinpä kuin yhdessä yössä noin raskausviikolla kahdeksan. Yritin sitä peitellä aika huonoin tuloksin ja lopulta päätimme asiasta lähipiirille kertoa paria viikkoa etukäteen. Osalle tosin kasvanut vatsani oli jo antanut vihjettä asiasta. Ja hyvä niin. Tuntuu huomattavasti mukavammalta, kun raskaus näkyy jo aikaisin, kuin odotella ja odotella oman vauvamahan ilmestymistä kun toiset samassa vaiheessa odottavat ovat jo näyttäneet rantapallon nielleiltä. Molemmista ääripäistä kun nyt on kokemusta.

Tällaisia kokemuksia siis synnytti raskauden ensimmäinen kolmannes. Katsotaan miten tästä edetään eteenpäin.

Ihanaa tiistaita!

Neulontaa in english

 Kiitos vielä kerran tuhannesti kaikille onnitteluista! Oli hauska huomata, kuinka moni oli jo vauvauutisia ehtinyt odotella. Olette ihania rakkaat lukijani!

Mutta sitten siihen tämän kertaiseen aiheeseen. Muutama vuosi takaperin, kun aloitin uudelleen käsitöiden tekemisen, opettelin ensimmäiseksi virkkaamaan, sillä ihastuin amigurumeihin. Amigurumeja tehdessä tärkein asia, mistä aloittaa on pallo. Niitä opettelin virkkaamaan englanninkielisiä videoita katsoen. Koska englanninkieliset termit tulivat tutuiksi, osasin pian virkata amigurumeja englanniksi myös pelkästä tekstistä.

Muutama kuukausi takaperin voitin arvonnassa Knitting Vintage Socks-kirjan, jossa on yli 100 vuotta vanhoja sukkaohjeita englanniksi. Lisäksi lankavarastosta löytyi lanka miehen sukkia varten. Kirjasta taas löytyi sopivaakin sopivampi ohje. Joten ei kun tuumasta toimeen. Mutta neulominen englanniksi ei ollutkaan ihan sama asia, kuin virkkaaminen kyseisellä kielellä. Tarvitsin siis hieman googlea alkuun pääsemiseksi. Päästyäni perille parista melko yksinkertaisesta englanninkielisestä neuletermistä, päätin laittaa ne muistiin myös tänne blogiin. Ehkä niistä on apua myös teille lukijoille.

Knit eli K esim. K9 = Neulo oikein. Esim. Neulo 9 silmukkaa oikein (esim. 9 o).

Purl eli P esim P9 = Neulo nurin. Esim. Neulo 9 silmukkaa nurin (esim. 9 n).

Round eli rnd (monikko rnds) = Kerros (krs)

Sticht eli st (monikko sts) = Silmukka (s)

sl 1, kl, psso = Ylivetokavennus oikein eli nosta yksi silmukka neulomatta, neulo seuraava silmukka oikein, vedä nostamasi silmukka neulotun silmukan yli ja pudota nostettu silmukka puikoilta.

k2tog = Neulo kaksi oikein yhteen (2 o yht)

Tällaisia termejä ja lyhenteitä on tullut tähän mennessä vastaan. Mikäli sukkien edetessä löytyy jotain uutta, palaan englanniksi neulomiseen myös täällä blogin puolella.

Ihanaa alkavaa viikonloppua!

#satasyytäollaonnellinen 008/100 - Toinen raskaus

Ihan aluksi pyydän anteeksi teiltä rakkaat lukijat! Olen nimittäin kevään ajan ollut erittäin epäaktiivinen bloggaaja, joka on johtunut kovasta väsymyksestäni. Väsymyksen syynä ei kuitenkaan ollut sen paremmin talviuni, kuin kevätkään, vaan meidän perheeseen marraskuussa syntyvä vauva. Anteeksi siis pienistä valkoisista valheista, joita jouduin kevään ajan viljelemään!

Nyt kun raskauden ensimmäinen kolmannes juoksee jo loppukiriä ja pikkuinen on tänään ultrassa todettu paremmin kuin hyvin voivaksi, uskaltaa asiasta kertoa sosiaalisen mediankin puolella. Lähiaikoina tulen varmasti ynnäämään alkuraskauden kulun talteen tänne blogiinkin.

Väsymyskin on alkanut jo helpottamaan jonkin verran, joten uskon blogin aktivoituvan taas kesän aikana.

Kiitos teille kaikille ihanille lukijoille kärsivällisyydestä!

Ihanaa maanantaita!

P.S. Kuvan testin tein joskus maalis- huhtikuun vaihteessa. Tänään raskautta mennään viikoilla 11+1.

Keskiviikon keskeneräiset 049

Hengissä ollaan! Väsymys on alkanut vähitellen helpottaa ja niskatkin ovat ajoittain kivuttomat. Tämän kunniaksi puikoille on hypännyt sukat. Pikku-E:lle tekemäni paita ei tauon jälkeen enää houkutellut, joten päätin tarttua tähän herkkulankaan. Rastin saa siis laittaa seinään: nyt minullakin on tekeillä kaksi keskeneräistä työtä yhtäaikaa. Sukkien ohje on muuten alunperin julkaistu vuonna 1901. Tämä tekee sukista entistä mielenkiintoisemmat neuloa. Eivätpä tainneet tosin tuon ajan neulojat neuloa kahta sukkaa yhtäaikaa.

Tänä aamuna uskalsin tehdä molempiin sukkiin puoli kerrosta ja ehdin napsaista keskeneräisistä kuvankin. Aamulla nimittäin tuli telkkarista Pikku-E:n yksi ehdoton suosikki eli Mainio Manu.

Ihanaa keskiviikkoa!

P.S. Silmukan ytimestä-haaste on kerännyt paljon osallistujia, joka on yllättänyt Sinin ja minut erittäin positiivisesti. Tähän asti olemme kommentoineet kaikkien blogeihin, jotka ovat saaneet valmista aikaan ja kiitelleet osallistumisesta. Kuitenkin nyt kun valmiita haastetöitä on kuukaudessa useita kymmeniä, on kaikkien erikseen kiitteleminen jo aikaa vievää. Tämän vuoksi päätimme jättää erikseen kiittelyt pois. Jos siis emme käy kommentoimassa työtäsi, emme tarkoita sitä pahalla! Olemme edelleen erittäin kiitollisia kaikille haasteeseen osallistuneille ja ylpeitä teidän jokaisen suorituksesta! Toivottavasti ymmärrätte viestimme, ettekä ota sitä pahalla, kiitos!

Silmukan ytimestä-haaste 5/2014

Hups ja sieltä tuli toukokuu! Blogissa oli hipihiljaista viime kuussa, mutta toivottavasti tässä kuussa bloggaustahti vähitellen tihentyisi. Te kuitenkin olette olleet erittäin ahkeria viime kuun SY-haasteen parissa, jonka aiheena oli sateenkaari. Ihanan värikkäitä töitä on blogeistanne löytynyt! Sinikin esitteli ihanat sateenkaaritossut blogissaan. Muita ihania väripilkkuja löytyy seuraavista blogeista:

Aikun ihana

Elämän pieniä iloja

Hapsuli

Herkkusuun elämää

Höpötyksiä ja käsillä tekemistä

Ilosofiaa

Kaesan käsityöt
Kaliumdikromaatti

Kerällä ja levällään

Käsitöitä ja muuta mukavaa

Langan päästä kiinni

Lankakori sekaisin

Lankapata

Lykyt puikoille

Maijalinnea

Menninkäisrinsessa
Neuleita siniseltä sohvalta

Neuloo ja purkautuu
Onnenapiloita

Pandabear underwear

Patalappumania

Pihlajan oksalla
Rakkaudesta villasukkiin

Sansane

Sateenkaaria ja serpenttiiniä

Villasukkavuosi

Tietoa Silmukan ytimestä-haasteesta:

• Annamme joka kuukauden ensimmäisenä päivänä klo 7:00 uuden haasteen. Haasteen aiheen löydät sekä Pipon ytimestä, että täältä.
• Haasteen voi toteuttaa millä tavalla tahansa, kunhan se on käsintehty. Mukaan voi siis osallistua neulomisen lisäksi ompelemalla, piirtämällä, askartelemalla, skräppäämällä tai millä tahansa tavalla, kunhan työ on tehty käsin.
• Haasteeseen voi osallistua kommentoimalla kuukauden haaste postaukseen ja ilmaisemalla halukkuutensa osallistua haasteeseen. Jokaisen kuukauden haasteeseen ilmoittaudutaan erikseen. Kaikkiin haasteisiin ei tietenkään ole pakko osallistua. Haasteeseen voi ilmoittautua Pipon ytimestä-blogissa tai täällä.
• Haasteeseen osallistuneista kerätään lista molempien blogien sivupalkkiin. Näin osallistujien töitä on helpompi seurata.
• Valmiin työn voi postata omaan blogiin kun työ valmistuu, mieluiten tietysti kuluvan kuukauden aikana.
• Haasteen kuvan (löytyy tekstin alusta) saa kopioida ja käyttää omassa blogissa haasteeseen liittyen. Haastetta saa halutessaan mainostaa eteenpäin.
• Esitellessäsi valmiin työsi, mainitsethan sekä Pipon ytimestä- että Silmukan saalistus-blogin tekstissäsi, kiitos! 
• Kun olet lisännyt valmiin haastetyön blogiisi, käythän ilmoittamassa siitä joko Pipon ytimestä-blogissa tai täällä.
• Palkintona toimii inspiraatio ja tekemisen ilo.
• Valmiilla työlläsi voit myös osallistua muihinkin kilpailuihin, haasteisiin tai tempauksiin. Töiden ei tarvitse olla "kiinni" vain Silmukan ytimestä- haasteessa!

Ja nyt koittaa toukokuun haasteen aihe. Kevääseen sopivasti se on:

Kukka

Innolla jään odottamaan mitä inspiroivaa keksitte tästä aiheesta! Inspiroitumaan siis vaan!

Hyvää vappua!