tiistai 27. toukokuuta 2014

Nyt kyllä otan ja-haaste 1/3 - Nallen helmet



Nallen helmet
Tarvikkeet: Siimalankaa ja valkoisia puuhelmiä

Ihana Rumasukka- tempauksen äiti Sanna Neuloo ja purkautuu-blogista pisti taannoin käyntiin Nyt kyllä otan ja-haasteen, johon oli aivan pakko osallistua, niinkuin tämän ihanan bloggaajan oivalluksiin aina! Haasteessa valitaan kolme roikkuvaa asiaa, jotka sitten suoritetaan. Aikarajaa ei ole ja käsittääkseni tarkoitus on ennen kaikkea tsempata kanssa sisaria, joilla on tapana jäädä asiat roikkumaan ja odottamaan sitä kuuluista huomista päivää.

Itse sain viimein eilen ensimmäisen osan haasteesta suoritettua, kun nalle-vanhukseni sai elähtäneen rusettinsa tilalle valkoiset puuhelmet. Tämä minun piti tehdä jo maaliskuussa, mutta kuten moni muukin asia, tämäkin vain jäi ja jäi. No, nyt on hoidettu sekin!

Nallen on alunalkaen hankkinut isotätini. Hän oli neiti-ihminen, jolla ei ollut lapsia, mutta silti hän katsoi Pikku Kakkosta. Muistan pikkutyttönä ihastelleeni tätä kyseistä Marjaana-nallea, joka aina istui olohuoneen keltaisella nojatuolilla. Nalleen ei saanut koskea, eikä sillä saanut leikkiä. Ja varmasti juuri nuo kiellot tekivät nallesta ihailun ja haaveilun arvoisen. Lopulta isotäti lupasi sairaalan sairasvuoteella maatessaan nallen minulle. Voi sitä ilon ja onnen päivää, kun sain nallen viimein syliini!

Isotädilläni ollessaan Marjaanalla oli aina ollut punainen rusetti kaulassa. Muistan uusineeni sen pikkutyttönä silloin tällöin. Leikin sillä hyvin maltillisesti ja vähän, sillä eihän sillä ennenkään ollut saanut leikkiä. Kun muutin kotoa, Marjaana-nalle seurasi perässä. Joskus se istui esillä kirjahyllyssä, joskus se oli säilöttynä kaapin perälle. Nykyisessä kodissamme se on ollut vitriini kaapissa ja aivan kuten ensimmäisellä omistajallaan, ei sillä nytkään saa leikkiä. Varmasti joskus aikanaan, se pääsee Pikku-E:n tai Pikkusaalistajan hellään huomaan, mutta siihen asti se pysyy vitriini kaapissa ylväs ilme kasvoillaan.

Ihanaa tiistaita!

6 kommenttia:

  1. Aaaa! Hyvä kun muistutit! Mulla on jäänyt roikkumaan koko juttu, mutta nyt on kaikki kolme asiaa tehtynä, joten voisinkin kirjoittaa postauksen aiheesta! :D Mahtavaa, kiitti :)

    Ja nää helmet sopii Marjaana-nallelle erittäin hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, mahtavaa, että tästä postauksesta oli muistutusapua ;)

      Ja kiitos :)

      Poista
  2. Minulta taitaa löytyä Marjaanan serkku tms :) Nimittäin meillä istuu tismalleen samanlainen nalle ja se on äitini lapsuuden nalle. Meillä vielä punainen rispaantunut (moneen kertaan vaihdettu) rusetti on leuan alla. Helmet tekisi kyllä terää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau! Mahtavaa, että samanlaisia nalleja löytyy :) Osaisitkohan sanoa, kuinka vanha äitisi nalle on? Aika usein on tullut nallea katsellessa mietittyä, kuinka vanha se mahtaa olla, tarkkaa tietoa kun siitä ei itsellä ole.

      Poista
  3. Hienot helmet, ja suloinen nalle! <3 Meillä anoppilassa odottaa miehen rakkain lapsuudenlelu, Aija-niminen pesukarhupehmo, jolla Ellu saa sitten aikanaan leikkiä kun ymmärtää kohdella rakastettua lelulla tarpeellisella arvokkuudella. Liialla rakastamisella voisi vaikka irrota pää...

    Pitääkin tutustua tuohon haasteeseen, täällä(kin?) niitä projekteja roikkuu useampi. Köhköh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Hienoa, että vanhoja leluja säästetään ja että niitä arvostetaan :)

      Tutustu ihmeessä tähän haasteeseen! On kyllä tosi hauska ja hyödyllinen ;)

      Poista