Monen käsityön tekeminen yhtäaikaa on tuonut harrastukseen vaihtelua, mutta löytyy siitäkin kolikon kääntöpuoli. Jos yksi työ vie mennessään ja toisen tekeminen jää pidemälle tauolle, saattaa unohtua, kuinka työ tehtiinkään. Vaikka ohje olisikin tallessa, pienet niksit, jotka työtä tehdessä on hyväksi havaittuja, katoavatkin mielen sopukoista, kun projekti ei aktiivisesti etene, eikä vinkit eksy muistikirjan sivuille. Näin minulle on käynyt molempien tällä hetkellä keskeneräisinä oleville töille. Päätinkin tunnustaa mokani ja samalla kirjata töihin liittyvät niksit ylös blogiin. Jospa muistaisin ne vaikka lukaista täältä, jos ne pääsevät taas unohtumaan.
Ensiksi käsittelen Supersankari-peittoon tulevaa Salama tilkkua, joka oli pakko aloittaa, vaikka tarkotoitus oli neuloa Siksak-huivi ensin valmiiksi. Työhän siis virkataan nurkasta nurkkaan. Mallina voi käyttää vaikka ristipistomallia tai toki sen voi kehittää itsekkin. Yhtä mallissa olevaa neliötä vastaa työssä kolme/kuusi ketjusilmukkaa ja kolme pylvästä. Työn alussa tein värin vaihdon viimeisen pylvään kohdalla niin, että väri vaihtui pylvään puolivälissä. Miksi oi miksi tein niin. Kun jälki näyttää paljon paremmalta kun langan vaihtaa vasta kolmannen pylvään jälkeen. En lähtenyt työtä purkamaan, vaan jatkoin parin virhekerroksen jälkeen paremmaksi todetulla tavalla.
Toinen moka tuottikin itselle sitten lisätyötä. Nimittäin ylimääräistä päättelyä. Sillä en muistanut, että kerän voisi jättää värin vaihdon jälkeen rauhassa odottamaan seuraavaa kerrosta. Klips, klips klipsaisin langat poikki jokaisella kerroksella. Huoh. Tyhmästä päästä ja niin edelleen. No onneksi tajusin tämän ennen työn puoliväliä ja itseasiassa kehitin oivallusta vielä eteenpäinkin. Siitä kerronkin sitten toisella kerralla lisää.
Siksak-huivin neulomista jatkoin Talvisukkien valmistuttua, mutta kuten jo tiedätte, mokasin siinäkin. En nimittäin muistanut, että oikealla puolella tehdyt langankierrot piti neuloa nurjalla puolella kiertäen, jotta vältytään työhön tulevilta rei'iltä. Siinä meni useampi kerros purkuun. Sitkeästi aion kuitenkin Salama-tilkun jälkeen tämän jatkaa loppuun.
Millaisia mokia teille on neuloessa sattunut?
Kommelluksilta ei voi välttyä, kun käsillään tekee. Isoin ja ehkä ärsyttävin oli ison villapuseron teko, josta casta valmiiksi saatuani tajusin että yhden kerän lanka olikin ollut hieman eri sävyä vaikka piti olla samaa värjäyserää. Lopputulos harmitti. Taisin suutuspäissäni polttaa koko neuleen. En sitä lahjaksi kehdannut antaa ja purkamaan en viittinyt kun oli jo pääteltykin. Tämän jälkeen olikin hetki taukoa neulomisessa ja potkin kiviä.
VastaaPoista