Podcastit on tällä hetkellä yksi suurimmista puheenaiheista neulepiireissä. Olette varmasti sen huomanneet. Itsekkin olen alkanut seuraamaan varsinkin suomalaisia podcasteja. Englanninkielisiä katsoessa tai kuunnellessa en pysty niin hyvin neulomaan tai virkkaamaan samalla, joten olen pidäytynyt suosiolla suomalaisissa. Omia lemppareitakin jo toki löytyy. Tässä pieni satunnaisessa järjestyksessä oleva listaus niistä:
Nonnu Neuloja
Nonnu.fi-blogin kirjoittaja oli ensimmäinen neuloja, joka podcastasi suomeksi. Koska olen fanittanut Nonnun blogia jo pitkään, riensin heti katsomaan hänen ensimmäistä podcastiaan. Ihastuin. Nonnu Neulojalla on ihanan rauhallinen ääni ja hyvä ote kameralle puhumiseen. Hänen kauniista neuleistaan saa inspiraatiota omaan tekemiseen.
Langanlumous
Ensimmäisiä podcasteja, joita aloin seuraamaan. Kameralle juttelee ihana ja vilpitön Moona. Jaksot ovat monipuolisia ja ne on jäsennelty hyvin. Yksi ihan ehdoton podcast-lempparini. Kannattaa tietysti tutustua myös Langanlumous-blogiin, jossa on esillä videoillakin näkyviä kauniita käsitöitä.
Rva Silmusolmu
Lemppari lankakauppiaani nyt myös podcastaa. Ihan mahtavaa! Rakastan Silmu&Solmu-käsityöpuotia jonka kivijalkamyymälä sijaitsee täällä meillä Sastamalassa. Myös verkkokauppa löytyy. Rva Silmusolmu esittelee podcasteissaan itse tehtyjen käsitöiden lisäksi myös käsityöpuotinsa lankoja. Joten videoilta saa hyviä ostovinkkejä seuraavaa vierailua varten. Podcasteissa on mukava tunnelma ja Rva Silmusolmulla on järjestelmällinen ote podcastaamiseen.
Tuin kutomo
Podcasteistä puhuttaessa ei tietenkään voi ohittaa Tuin kutomoa. Tui julkaisee podcasteja säännöllisesti joka viikko. Valitettavasti ne ovat sen verran pitkiä, etten ehdi niitä yhdeltä istumalta katsella. Tuin kutomon podcasteissa on oman takeinen tyyli ja touhu on mukavan rentoa. Myös Tuilta löytyyblogi, joka kantaa myös nimeä Tuin kutomo.
Lankatarha
Perhe-elämän makuisessa podcastissa harrastetaan hyötyneulontaa perheelle ja lähipiirille. Pidän Tiinan podcast-tyylistä. Hänestä välittyy rakkaus käsillä tekemiseen ja huumorintajuinen luonne. Podcasteissa on esitteillä monesti neulekirjoja, joista saa hyviä vinkkejä käsityökirjakokoelmaan. Myös Tiinalta löytyy blogi, joka kantaa nimeä Lankatarha.
Edelllämainitut ovat ehdottomasti podcastlempparieni TOP5. Pyrin katselemaan uuden jakson mahdollisimman pian sen ilmestyttyä. Tai kuuntelemiseksi se usein pääasiassa menee, koska usein neulon samalla. Ja ainakin tällä hetkellä työn alla olevat Rhombus-sukat vaativat katseen pitämistä neuleessa. Toki kurkistan videota, jos kuulen, että esitteillä on jotain mielenkiintoista.
Mutta haluaisinko minä vielä joskus podcastata? Ehkä. Ajoittain aihe polttelee mieltä kovastikkin. Suurin kysymys kuuluukin, koska ehtisin tekemään podcasteja. Jos podcastaamaan alkaisin, haluaisin ehdottomasti tehdä sen rauhassa, ilman mahdollisia keskeytyksiä. Myönnän toki, että pari kertaa on ollut jo lähellä, etten ole virittänyt kameraa jalustalle ja alkanut höpöttelemään. Eli eihän sitä koskaan tiedä.
torstai 26. toukokuuta 2016
maanantai 16. toukokuuta 2016
Metallia kehiin - Prym-pyöröpuikot
Olen varmasti useasti blogissa maininnut, että neulon mieluiten puisilla puikoilla. Toinen lemppari on ollut hiilikuituiset puikot. Lisäksi tykkään neuloa ohueasta langasta ja 2 mm pyöröpuikoilla ihania pitsi- ja muita kuvioneulesukkia. Nyt olen kuitenkin kohdannut ongelman. Puiset 2 mm puikot katkeavat että napsahtaa alta aikayksikön. Hillikuituiset puikot taas kuluvat metallipään juuresta. Tämä luultavasti johtuu silmukoiden kuljettamisesta sormella tai kynnellä kohti puikon päätä.
En myöskään ole tykännyt neuloa metallipuikolla. Itseasiassa metallipuikot olivat se syy, miksi koulussa inhosin neulomista. Silmukoiden nihkeä liikkuminen puikolla saa ajatuksenakin ihokarvat pystyyn. Nyt oli kuitenkin pakko edes kokeilla metallisia puikkoja. Vertasin Knit Pron Zing-puikkoja Prym pyöröpuikkoihin. Käsitin, että Zing-puikot ovat hieman nihkeitä, jotta silmukat pysyvät paremmin puikoilla. Valintani oli siis Prym 2 mm paksut ja 120 cm pitkät pyöröpuikot.
Yllättävää kyllä tykkään siitä, miltä puikot tuntuvat. Ne ovat liukkaat, eivätkä yhtään nihkeät. Välillä ehkä jopa liian liukkaat. Silmukoita saa välillä saalistella, heh. Kuitenkin suurin haittapuoli puikoissa on niiden lähes neulanterävät päät. Jo parin kerrokset jälkeen sain tehtyä haavan sormeen, jonka kautta lanka kulkee puikolle. Puikkojen terävyys on tosin itse korjattavissa oleva seikka. Kaikin puolin siis hyvät puikot hankin. Kiinnostusta tosin olisi kokeilla vaihtoehtoisiakin puikkoja.
En myöskään ole tykännyt neuloa metallipuikolla. Itseasiassa metallipuikot olivat se syy, miksi koulussa inhosin neulomista. Silmukoiden nihkeä liikkuminen puikolla saa ajatuksenakin ihokarvat pystyyn. Nyt oli kuitenkin pakko edes kokeilla metallisia puikkoja. Vertasin Knit Pron Zing-puikkoja Prym pyöröpuikkoihin. Käsitin, että Zing-puikot ovat hieman nihkeitä, jotta silmukat pysyvät paremmin puikoilla. Valintani oli siis Prym 2 mm paksut ja 120 cm pitkät pyöröpuikot.
Yllättävää kyllä tykkään siitä, miltä puikot tuntuvat. Ne ovat liukkaat, eivätkä yhtään nihkeät. Välillä ehkä jopa liian liukkaat. Silmukoita saa välillä saalistella, heh. Kuitenkin suurin haittapuoli puikoissa on niiden lähes neulanterävät päät. Jo parin kerrokset jälkeen sain tehtyä haavan sormeen, jonka kautta lanka kulkee puikolle. Puikkojen terävyys on tosin itse korjattavissa oleva seikka. Kaikin puolin siis hyvät puikot hankin. Kiinnostusta tosin olisi kokeilla vaihtoehtoisiakin puikkoja.
Olisiko ehdotuksia?
torstai 12. toukokuuta 2016
10 neulepostausideaa
Tiedättekö sen tunteen, kun halaisi postata blogiin jotain, mutta pää kumisee tyhjyyttään? Itsellä on silloin tällöin sellainen tunne. Pyrin kuitenkin bloggaamaan kerran, kaksi viikossa. Aihealueen haluan pitää usein lähellä käsillätekemistä, mutta niin usein ei ole valmista esiteltävää. Keskeneräisetkään eivät viikossa paljon edisty. Saatikka sitten parissa päivässä.
Joissain bloggausta käsittelevissä blogeissa on tullut vastaan postauksia, joissa on listattu esimerkiksi sata postausideaa. Tästä sain idean koota yhteen postausideoita, joiden aihealueena on neulominen, virkkaaminen ja langat. Sataa ideaa en saanut aivojensopukoista riivittyä, mutta jospa nämä kymmenenkin riittäisivät näin alkuun. Näitä saa ehdottomasti käyttää ja kehittää eteenpäin.
1. Lankaunelmia
4. Näihin haasteisiin haluaisin osallistua
5. Miten olen muuttunut neulojana/virkkaajana?
7. Näitä aion neuloa/virkata tänä talvena/keväänä/kesänä/syksynä
8. Kirjahyllyn parhaat käsityökirjat
10. Näitä tekisin jämälangoista
Joissain bloggausta käsittelevissä blogeissa on tullut vastaan postauksia, joissa on listattu esimerkiksi sata postausideaa. Tästä sain idean koota yhteen postausideoita, joiden aihealueena on neulominen, virkkaaminen ja langat. Sataa ideaa en saanut aivojensopukoista riivittyä, mutta jospa nämä kymmenenkin riittäisivät näin alkuun. Näitä saa ehdottomasti käyttää ja kehittää eteenpäin.
10 neulepostausideaa
- Mitä lankoja haluaisin hankkia?
- valitse lankavarastostasi lanka ja listaa ohjeita, joita langasta voisit tehdä
- muista langan tiedot: nimi, materiaali, puikko-/koukkusuositus, kerän/vyyhdin paino ja langan määrä metreinä
4. Näihin haasteisiin haluaisin osallistua
5. Miten olen muuttunut neulojana/virkkaajana?
- Käsittele esimerkiksi kysymyksiä:
- Missä olet kehittynyt?
- Mitä teet eritavalla kuin ennen?
- Käytätkö samoja lankoja?
7. Näitä aion neuloa/virkata tänä talvena/keväänä/kesänä/syksynä
8. Kirjahyllyn parhaat käsityökirjat
- Mielenkiintoisimmat ohjeet
- Kirjan/kirjojen plussat ja miinukset
10. Näitä tekisin jämälangoista
Tässä oli siis muutama postausidea, joita itsekkin tulen tulevaisuudessa käyttämään.
Mistä näistä sinä postaisit?
maanantai 9. toukokuuta 2016
Äitienpäivälahjat
Takana on viides äitienpäiväni äitinä. Tänä vuonna sain ensimmäistä kertaa E:n itsetekemän äitienpäivälahjan, jonka hän oli askarrellut kerhossa. Voi sitä intoa ja onnea, mikä pojan silmistä loisti, kun hän sai viimein lahjan antaa. Ja kuinka kaunis lahja olikaan. Ja kortti! Sekin oli ihastuttava. Molemmista näki, kuinka ne oli rakkaudella juuri minulle tehty.
Filcolana arwetta classic
Materiaali: 80% superwash merino 20% nailon
Materiaali: 80% superwash merino 20% nailon
Kerän koko: 50 g
Lankaa kerässä: 210 m
Puikko-/koukkusuositus: 2,5-3 mm
Värit: Disco Green ja Bordeaux
Noin viikko ennen äitienpäivää esitin miehelle vienon pyynnön siitä, josko saisin äitienpäivälahjaksi muutaman kerän ohutta yksiväristä sukkalankaa. Mies suostui ja itseasiassa aloin ihan itse etsimään, mistä sopivaa lankaa löytyisi. Se olikin vaikeampaa, kuin osasin ajatellakkaan. Tällä hetkellä tunnutaan ohuiden sukkalankojen maailmassa elellä monivärättyjen kerien aikaa.
Lopulta törmäsin Snurre-lankakauppaan, jossa valikoima tuntui eroavan mukavan erilaisesti normaalisti selailluistani lankakaupoista. Siellä sukkalankojen seasta silmääni osui Filcolana arwetta classic-lanka, jonka värivalikoima oli ihanan laaja. Itseasiassa jo langan kerintätapa kiinnitti huomioni ja oli yksi syy, jonka vuoksi lankaan ihastuin. Itse valitsin pari kerää Disco Green-väriä, joka tosin ei ollut yhtä neonvihreä, kuin kuva antoi ymmärtää. Mies valitsi lisäksi kaksi kerää Bordeaux-väriä, joka sekin osoittautui hieman oletettua tummemmaksi. Tämä ei silti haittaa, sillä langat ovat ihanan värisiä tällaisinakin.
Näistä aion neuloa joko Cookie A:n sukkia. rakkaudella.-kirjan tai Knitting Vintage Socks-kirjan ohjeiden mukaan. Tai vaikka molempien. Aika näyttää.
keskiviikko 4. toukokuuta 2016
Neulonnan aika
Hui, sanon minä ja olen todella onnellinen siitä, kuinka moni kehui edellisen postaukseni neulepostauksen pohjaa. Ihanaa, että siitä on apua niin monelle neulebloggarille. Yllätitte minut täysin. Kiitos!
Tällä kertaa ajattelin hieman pohtia sitä, missä tilanteissa tätä nykyä pystyn neulomaan ja tietysti myös virkkaamaan. Sitähän rajoittaa tietysti arjen askareiden lisäksi perheen pienimmät ja varsinkin se pienimmäinen, 1,5-vuotias T joka kulkee kuin ikiliikkuja paikasta toiseen ja kiipeilee määrätietoisesti joka paikkaan. Mitä korkeammalle, sen parempi. Pojan mielestä siis. Oma neulonta-aikani rajoittuu tästä syystä ilta-aikaan. Joskus tulee tartuttua puikkoihin myös pienimmän päiväuniaikaan, mutta tätäkään ei tapahdu usein. En neulo joka päivä, mutta useamman kerran viikossa kuitenkin. Neulominen on minulle, niinkuin varmasti monelle muullekkin neulojalle, rentoutumis hetki, jolloin voi nollata ajatukset. Se on jopa yllättävän tärkeä hetki.
Pikku Kakkos-neuloja en enää nykyään ole. Siis en pysty enää neulomaan, kun lapset katselevat Pikku Kakkosta. Tämäkin T:n takia, koska kiipeilevä ikiliikkuja.... Ennen neuloinkin silloin tällöin Pikku Kakkosen aikaan. Se oli myös kiva tapa katsoa lapsen kanssa yhdessä lasten ohjelmia. Uskon kuitenkin, että jo vuoden päästä saattaa T:kin keskittyneesti tapittaa ainakin ensimmäisen puolen tuntia isoveljen vieressä. Nyt jo pienimmän saa paikalleen naulittua ainakin Pipsa Possu ja Nalle.
Kylässä neulojakin olin ennen. Neuloin, jos tiesin sen olevan kanssa olijoille ihan ok ja jos taloudessa ei ollut eläimiä. Eniten tuli neulottua miehen sukulaisten luona, koska siellä molemmat kriteerit täyttyivät. Eläimet ovat haitaksi lähinnä astmani vuoksi. Neuleen mukana kun kulkeutuisi helposti kotiin eläinpölyä. Uskon kuitenkin kyläneulomisenkin taas nostavan päätään, kun T kasvaa eikä vaadi enää jatkuvaa perässä kulkemista.
Se, milloin neulon on siis tällä hetkellä hitaan muutoksen alla. Mutta en valita, vaikka harrastukselle ei ole aikaa yhtä paljon kuin ennen. Vaikka kyseessä onkin rakas harrastus, on elämässä paljon muitakin ihania asioita. Nautitaan siis kaikista niistä.
Tällä kertaa ajattelin hieman pohtia sitä, missä tilanteissa tätä nykyä pystyn neulomaan ja tietysti myös virkkaamaan. Sitähän rajoittaa tietysti arjen askareiden lisäksi perheen pienimmät ja varsinkin se pienimmäinen, 1,5-vuotias T joka kulkee kuin ikiliikkuja paikasta toiseen ja kiipeilee määrätietoisesti joka paikkaan. Mitä korkeammalle, sen parempi. Pojan mielestä siis. Oma neulonta-aikani rajoittuu tästä syystä ilta-aikaan. Joskus tulee tartuttua puikkoihin myös pienimmän päiväuniaikaan, mutta tätäkään ei tapahdu usein. En neulo joka päivä, mutta useamman kerran viikossa kuitenkin. Neulominen on minulle, niinkuin varmasti monelle muullekkin neulojalle, rentoutumis hetki, jolloin voi nollata ajatukset. Se on jopa yllättävän tärkeä hetki.
Pikku Kakkos-neuloja en enää nykyään ole. Siis en pysty enää neulomaan, kun lapset katselevat Pikku Kakkosta. Tämäkin T:n takia, koska kiipeilevä ikiliikkuja.... Ennen neuloinkin silloin tällöin Pikku Kakkosen aikaan. Se oli myös kiva tapa katsoa lapsen kanssa yhdessä lasten ohjelmia. Uskon kuitenkin, että jo vuoden päästä saattaa T:kin keskittyneesti tapittaa ainakin ensimmäisen puolen tuntia isoveljen vieressä. Nyt jo pienimmän saa paikalleen naulittua ainakin Pipsa Possu ja Nalle.
Kylässä neulojakin olin ennen. Neuloin, jos tiesin sen olevan kanssa olijoille ihan ok ja jos taloudessa ei ollut eläimiä. Eniten tuli neulottua miehen sukulaisten luona, koska siellä molemmat kriteerit täyttyivät. Eläimet ovat haitaksi lähinnä astmani vuoksi. Neuleen mukana kun kulkeutuisi helposti kotiin eläinpölyä. Uskon kuitenkin kyläneulomisenkin taas nostavan päätään, kun T kasvaa eikä vaadi enää jatkuvaa perässä kulkemista.
Se, milloin neulon on siis tällä hetkellä hitaan muutoksen alla. Mutta en valita, vaikka harrastukselle ei ole aikaa yhtä paljon kuin ennen. Vaikka kyseessä onkin rakas harrastus, on elämässä paljon muitakin ihania asioita. Nautitaan siis kaikista niistä.
Milloin sinä neulot?
Kuvat:
Keskeneräiset Rhombus-sukat
Terassikiveyksen välistä kasvava ruohotupsu
maanantai 2. toukokuuta 2016
Neulepostauksen pohja
Tämä vuosi on ollut bloggaamisen suhteen minulle hieman kuin uusi alku. Olen nimittäin oppinut esivalmistelemaan postauksia. Enkä nyt tarkoita vain luonnosten lisäämistä bloggeriin valmiiden postausten sekaan, vaan sitä, että laitan ylös erilliseen vihkoon muistiinpanoja koskien kyseistä postausta ja jäsentelen ja järjestän ne. Kuulostaa ehkä työläältä, mutta tämän uuden tavan myötä, en ole enää unohtanut käsitöihin tai postatattaviin aiheisiin liittyviä huomioita, joiden puuttumisen olen aiemmin muistanut vasta tekstin julkaistuani. Yleensä tällaisten seikkojen lisääminen jälkikäteen vaatisi koko tekstin rakenteen muuttamista, joten asiat ovat jääneet mainitsematta blogin puolella. Nykyään tulee merkittyä ylös ne vähäpätöisimmiltäkin tuntuvat asiat. Tekstiä luodessa en aina kirjoita kaikkia merkintöjä, vaan jätän pois ne, jotka tunnen tarpeettomiksi tai joita en saa järkevästi lisättyä mukaan.
Teksti on siis postauksessa minulle yhtä tärkeä asia, kuin hyvän näköiset kuvat. Kuluvan vuoden aikana olen myös huomannut pyöritteleväni samoja kysymyksiä päässäni neulepostausta valmistellessani. Päätinkin koota näistä kysymyksistä neulepostauksen pohjan ja julkaista sen nyt täällä bloginkin puolella. Pohjaa saa vapaasti käyttää, jos sen kokee hyödylliseksi.
Kysymyksiä langasta:
Muita kysymyksiä?
Teksti on siis postauksessa minulle yhtä tärkeä asia, kuin hyvän näköiset kuvat. Kuluvan vuoden aikana olen myös huomannut pyöritteleväni samoja kysymyksiä päässäni neulepostausta valmistellessani. Päätinkin koota näistä kysymyksistä neulepostauksen pohjan ja julkaista sen nyt täällä bloginkin puolella. Pohjaa saa vapaasti käyttää, jos sen kokee hyödylliseksi.
Neulepostauksen pohja
Mielestäni neulepostauksissa tärkein asia on se, että tietyt faktat on helposti löydettävissä. Siksi pyrin listaamaan seuraavat asiat selkeästi allekkain. Mieluiten heti tekstin alkuun.
--------------------------
Työn nimi
Ohje (eli linkki ohjeeseen/kirjan tai lehden nimi, josta ohje löytyy)
Langan merkki ja nimi
Puikkojen/koukun koko
Langan menekki
---------------------------
Kysymyksiä ohjeesta:
- Mikä oli helppoa?
- Mikä oli vaikeaa?
- Pystyikö neuletta tekemään tv:tä katsoessa eli oliko se ns. tv-neule?
- Oliko mallikerta helppo muistaa?
- Ovatko suunnittelijan muut ohjeet tuttuja?
- Jos niin mitkä?
- Erosiko tämä ohje suunnittelijan muista ohjeista?
- Onko neule ennestään tuttu?
- Erosiko ohjeen tämän kertainen neulominen/virkkaaminen edellisistä kerroista?
- Onko ohjetta sovellettu?
- Jos niin miten?
Kysymyksiä langasta:
- Millaista lanka oli?
- Oliko kierre hajoava?
- Miltä lanka tuntui?
- Miellyttikö väri?
- Oliko materiaali mieluinen?
- Oliko langan merkki ennestään tuttu?
- Oletko neulonut/virkannut samasta langasta jotain muuta?
- Jos niin mitä?
- Kuluiko lankaa oletettu määrä?
Muita kysymyksiä?
- Kuluiko neuleeseen paljon aikaa?
- Oletko ennen neulonut mitään vastaavaa?
- Miellyttikö lopputulos?
- Tekisitkö toisen samanlaisen neuleen?
---------------------------
Näitä kysymyksiä pyörittelemällä syntyvät omat neulepostaukseni. En kuitenkaan välttämättä mainitse kaikkia seikkoja postauksessa. Se, päätyykö tekstiin esimerkiksi se, olenko neulonut saman suunnittelijan ohjeiden mukaan ennen, riippuu siitä, sopiiko seikka tesktin rakenteeseen tai tekstin pituuteen. Toisinaan kun liian pitkä teksti on puuduttavaa luettavaa.
Miltä tämä teistä vaikuttaa?
Tuleeko mieleen lisäkysymyksiä, joita pohjaan voisi lisätä?
Kuvat:
Keskeneräinen Siksak-huivi
Miehen henkareista vääntämät sukkaplokit