Viime syksy piti sisällään kaikenlaista. Oli hauska seurata E:n ja Pikkusaalistajan veljellisten välien kehittymistä. Pojat ovat viihtyneet hyvin yhdessä ja ovat silmin nähden tärkeitä toisilleen. Päivittäin he hakeutuvat toistensa lähelle. E suukottaa pikkuveljeä ja Pikkusaalistaja saattaa mennä E:n syliin istumaan vaikka kesken Pikku Kakkosen katselun. Toki välillä he myös ärsyyntyvät toistensa toiminnasta. Vuoden aikana silti vaakakuppi kallistuu selkeästi niiden positiivisten tunteiden puolelle.
Suurimman muutoksen meidän syksyyn toi ehdottomasti päiväkerho, jonka E aloitti innoisaan ja hyvillä mielin. Hän on aina ollut innokkaasti menossa iltapäivätoimintaan ja kavereitakin syksyn aikana poika jo sai. Välillä eväiksi on tullut tehtyä E:n mallisia porkkanapaloja tai lentokonepiparkakkumuotilla leikattuja leipiä. Tämä on ollut itselle piristävää vaihtelua eväiden tekoon ja onpa eväsrasia tullut välillä jopa tyhjänä kotiin.
Sekä Pikkusaalistajan 1-vuotisjuhlat että joulu lisäsivät hieman hiipunutta leipomisinnostusta. Pikkusaalistajan synttäreistä tuli otettua taas todella vähän kuvia, vaikka tarkoitus oli kuvata tänne blogiinkin sopivia otoksia. Parempi yritys siis taas tänä vuonna. Joulukorttikuvaukseen tuli askarreltua tänä vuonna rekvisiittaa, joista suurin osa ei kuvattaessa sitten toiminutkaan. Sain kuitenkin napattua suloisia kuvia, joista teetin kollaasikortteja.
Karkkikuuset oli viime joulun hitti, joita tuli muutama askarreltua. Valitettavasti niistä ei tullut otettua kuvia valmiina. Kuusien saajat kuitenkin olivat mielissään karkkikuusista ja sehän se on kaiken ydin: toisen ilahduttaminen.
Takana on siis kaikin tavoin mukava syksy ja ikimuistoinen vuosi. Toivottavasti edessä on toinen samanlainen.
P.S. Seuraathan Silmukan saalistusta myös Instagramissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti