Tämän viikon lauantaina tulee täyteen raskausviikot, joilla Pikku-E aikoinaan syntyi (tarinan osa 1 ja osa 2). Pikku-E:tä odottaessa näihin aikoihin raskausmyrkytys alkoi nostaa päätään jo siinä määrin, että oireet tulivat minullekkin tutuiksi. Tällä hetkellä raskausmyrkytys loistaa onneksi poissaolollaan. Tilannettan on toki tarkkailtu ahkerasti niin neuvolassa, Taysissa kuin ihan kotonakin. Ajoittain pelko nousee raskausmyrkytyksen suhteen jo pintaan ja varsinkin verenpaineiden mittaus kotona on alkanut jännittämään. Lukemat ovat varsin hyvät neuvolassa, mutta kotona mitattaessa alapaineet huitelevat helposti yli 90:n. Tästä syystä sovimmekkin neuvolassa, että kotimittaukset hoitaa tästä eteenpäin mies, enkä minä saa nähdä mittarin lukemia. Myös Pikku-E on hommassa innokkaasti mukana mittarin käynnistäjänä.
Muuten raskaus on sitten edennytkin tavallisen tasaisesti. Supistuksia tulee silloin tällöin ja välillä ne jopa jo hieman pistelevät. Jotain siis tapahtuu, mutta ei vielä tarpeeksi. Närästys on lisääntynyt ja vähentynyt aaltoillen koko loppuraskauden. Siitä olen urheasti selvinnyt Renniellä, enkä siis ole pyytänyt lääkäriltä sen kummempaa närästyslääkettä, kuten Pikku-E:tä odottaessa. Päänsärkyäkin on vaihtelevasti, mutta se onneksi loppuu Panadolilla eli ei siis anna syytä suurempaan huoleen.
Nyt kun laskettuun aikaan on enää vajaa kuukausi, on tullut monenlaisia veikkauksia siitä, koska vauva maailmaan putkahtaa. Neuvolan tädin mukaan raskaus ei välttämättä etene laskettuunaikaan asti. Innokkaita vauvan odottajia löytyy tietysti lähipiiristä kourakaupalla, mutta toiset jopa veikkailevat raskauden kestävän vielä joulukuullekkin asti. Itsellä ei ole asiasta sen kummempaa mielipidettä. Mieluusti Pikkusaalistaja saisi kohdussa köllötellä ainakin vielä ensi viikon loppupuolelle asti, sillä synnytystapa-arvio on viikon päästä ja siellä olisi mukava käydä vielä ennen vauvan maailmaan putkahtamista. Miehen kanssa olemme vitsailleet, että jos nyt pakkaan kovalla kiireellä sairaalakassin, antaa vauva varmasti odottaa itseään joulukuulle asti.
Sairaalakassin pakkaus kehotus tuli neuvolassa jo perjantaina. Listannut olen jo, mitä mukaan tarvitsen, mutta itse laukku ammottaa tyhjyyttään edelleen. Pakkaamisen aion aloittaa ehkä jo tänään. Monia sairaalakassilistauksia lukeneena, bongasin monesta listasta kehotuksen ottaa mukaan lehtiä, mutta olisiko täyttä hulluutta pakata mukaan lankaa ja puikkoja tai virkkuukoukku? Ainakin isoäidinneliö-projektin voisin kuvitella olevan sopiva pikkutyö, joka voisi edetä synnytyksen mahdollisissa helpommissa vaiheissa. Onko teistä kukaan pakannut tällaisia neulojan tylsyyden karkoittajia mukaan sairaalakassiin?
Ihanaa maanantaita täältä loppuodotuksen keskeltä!
Tsemppiä viimeisiin raskausviikkoihin!
VastaaPoistaItsellä menossa rv 35+3, ensimmäistä odotellaan joten jännitys on suuri :) Olen myös miettinyt lankojen ja puikkojen pakkailemista mukaan sairaalakassiin ja mielessä pyörinyt ihan sama kysymys siitä, onko se täyttä hulluutta :D
Kiitos tsempeistä ja samoin sinullekkin!
PoistaHauska kuulla, että tuota sairaalakassin sisältöä muutkin neulojat miettivät :) Ei ainakaan yksin ole hullujen ajatustensa kanssa :D
Kiitos! Ja kiva on lukea tuolta muista kommenteista, ettei se välttämättä ihan tärähtänyt ajatus ole! Totta myös, ettei se käsityö siellä paljon tilaa vie, joten mikseipä pakkaisi vaikkapa keskeneräistä villasukkaa varalta mukaan..Isoäidinneliöt kuulostaa myös kätevän pieneltä työltä mukaan otettavaksi :)
PoistaOnnea raskauden viimeisille viikoille ja päiville! Teillä tosiaan eletään jänniä aikoja. Minä en sairaalakassiin ole käsitöitä pakannut. Eikä olisi ollut tarvettakaan. Yleensä on ohjattu suoraan synnytyssaliin, kun olemme sairaalaan menneet. Ja siinä kohtaa olisin voinut korkeintaan tuikata jotain puikolla, en suinkaan käyttänyt sitä neulomiseen. ;) Toisaalta ymmärrän jos joku neuleen mukaan ottaa. Jos synnytykseen kuuluu rauhallista odottelua. Paremmin pystyisin varmaan neulomaan kuin esim lukemaan sellaisessa tilanteessa.
VastaaPoistaKiitos! Itse, jos tämä normaalisynnytykseksi menee, olen käytännössä ensisynnyttäjä, joten ei ole mitään käsitystä siitä, millainen synnyttäjä olen. Tuo puikolla tuikkaaminen on muuten hyvä ottaa huomioon :D Olisi ehkä kanssaolijoita kohtaan turvallisempaa jättää puikot kotiin ;) Katsotaan nyt, mihin lopulta päädyn :)
PoistaMä olen unohtanut kiittää sinua niistä palkinto-tawasheista! Ovat tulleet perille jo ajat sitten! Niitä on ihailtu ja ihmetelty eteisen pöydällä. Pian pääsevät vihdoin käyttöönkin.
PoistaIhanaa, teillä eletään siellä jänniä odotuksen aikoja!
VastaaPoistaMinulla oli kyllä kutimet mukana sairaalassa, ei niinkään ennen syntymää varten vaan niitä hetkiä ajatellen kun vauva nukkuu eikä itsellä ole sängyssä maikoillessa ihmeempää tekemistä :D Taisi tuon esikoisen kohdalla valmistua sukat sairaalassa olopäivien aikana.. Viimeisimmästä en jaksanut ollakaan kuin yhden yön ja tultiin jo kotiin :)
Hurjasti tsemppiä viimeisiin viikkoihin ja ota nyt ihmeessä joku käsityö mukaan, ainakin kaiken varalle ;)
Jee, viimeinkin saan tukea täältäkin sille, ettei tuo käsitöiden mukaan ottaminen ole ihan tärähtänyt idea :D Isoäidinneliö menee siis sairaalakassiin odottamaan. Katsotaan sitten kuinka monta neliötä syntyy ;) Kiitos tsempeistä!
PoistaEihän ne siellä kassissa paljon tilaa vie :) Mulla on ollu kaikilla kolmella kerralla käsityö mukana (tosin ajatuksena neuloa sitten synnyttäneiden osastolla), mutta joka kerta on jäänyt tekemättä. Esikoisen synnytyksessä meillä oli trivial pursuitin kysymyskortteja mukana ja siellä sitten miehen kanssa vähän pelailtiin (kun epiduraali alkoi tepsiä). Synnytyslääkärin mielestä se oli huvittavaa :)
VastaaPoistaOkei, hyvä tietää, että muitakin löytyy, jotka ottavat sairaalakassiin neulottavaa mukaan. Ja eihän ne tosiaan kasissa paljoa tilaa vie :) Katsotaan sitten, ehdinkö neuloa ja kuinka siihen sairaalassa reagoidaan ;)
PoistaOijjoijjoiii, täällä yks innokas blogikaveri oottaa kyllä tätä tapahtumaa toteutuvaks jo! <3 Toivottavast tosissaa ne kerät ehittäis postittaa ja blogata ennenku alkaa tapahtuu! :D IIIKKK <3
VastaaPoistaMulla oli jälkimmäistä tehdessä käsityö mukana, mutta lähinnä siksi että olin osastolla sen kaksi viikkoa ennen syntymää. Siinä tuli aika niin pitkäksi, että oli kiva heilutella puikkoja. Itse synnytyspäivänä asiat tapahtuivat siihen tahtiin, etten puikkoja kaivannut :) Sen jälkipäivinä kyllä. Ottaisinkin siis käsityön mukaan synnytyksen jälkeistä aikaa ajatellen! Tsemppiä loppumetreille! ♥
VastaaPoistaOikein ihania viimeisiä raskausviikkoja :) Mullakin oli sairaalakassissa lankaa ja puikot, Norwegian sweet baby cap muistaakseni. Mutta kummasti silti tais jäädä vaan muutamaan kierrokseen ;) Ja siis ihan siellä osastolla siis, ei synnytyssalissa :D
VastaaPoistaIhania aikoja! Paljon tsemppiä synnytykseen!
VastaaPoistaItse en ole synnyttänyt, mutta uskoisin ottavani sairaalaan jonkin kevyen työn mukaan. Enemmänhän se harmittaisi, jos sitä ei ottaisi mukaan ja sitä alkaisi kaipailemaan!
VastaaPoistaTsemppiä täältäkin loppuajalle! Minäkin jännittelen Pikkusaalistajan tupsahtamista täällä koneen takana(?) :D
Mä en oikein osaa neuvoa tuossa sairaalakassin pakkaamisessa ;) mutta tulin toivottamaan sulle tsemppiä ja huutelemaan terveisiä :)
VastaaPoista