Sydänpuustit

En ole mikään ruoka- saatika sitten leipomisbloggari. Sen olen todennut useastikkin täällä. Ruokien ja leivonnaisten kuvaaminen on paljon vaikeampaa, kuin neuleiden. Se, jos langan sävy ei ole kuvassa juuri oikea, ei tee itse neuleesta sen pahemman näköistä. Vaikka kyllä mieluiten käsityöni esittelenkin oikeissa sävyissä. Ruokien ja leivonnaisten kanssa oikea sävy taas on erityisen tärkeää ja väärä sävy tekee esittelyssä olevasta syötävästä helposti vastenmielisen. Siispä pyydän anteeksi kuvien mahdollisia sävyvirheitä.

Ajattelin kuitenkin, että tässä postauksessa tärkeintä on se ajatus ja halu jakaa teidän kanssa hauska niksi tulevan ystävänpäivän kunniaksi. Näin taannoin Facebookissa nerokkaan videon, jossa kyseisiä pullia tehtiin. Oma idea tämä ei siis ole. Ei todellakaan. Mutta hauska kuitenkin. Alkuperäistä videota en enää löytänyt, joten päätin kuvata blogiin vaihekuvat, joiden avulla saat sydänpuustit aikaiseksi.

Pullataikinan ohjeena käytin Kinuskikissan pullataikinaa ja puustien täytteeseen ohje löytyi samaisesta blogista. Tosin täytteen aineet sekoitin keskenään huoneenlämpöistä voita myöden. Tee siis ensin pullataikina ja valmista taikinan kohottua täyte. Tämän jälkeen tee seuraavasti:

1. Pyöritä yhdestä palasta taikinaa pallo ja muotoile se kädellä pyöreäksi levyksi.

2. Levitä täytettä taikinalevyn päälle.

3. Rullaa levy ja taita se kahtia.

4. Käännä levy niin, että rullan puolikkaat ovat päällekkäin ja leikkaa rullan taitetusta päästä katkoviivojen mukaisesti. Levitä taitetut puolikkaat niin, että pulla muistuttaa sydäntä. Voitele kananmunalla ja paista pullataikinaohjeen mukaan.

Ja lopuksi tietysti nauti!

Hyvää ystävänpäivää!

Amerikkalainen juustokakku - BH 11/31

Viime viikolla leivoimme Pikku-E:n kanssa eräänä aamupäivänä Amerikkalaisen juustokakun, johon ohje löytyy Pirkan nettisivuilta. Kuten kuvasta käy ilmi poika on innokas leipuri. Munien rikkominen ja sekoittaminen on pienen miehen lempipuuhaa leivottaessa. Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka taitava Pikku-E on rikkomaan kananmunia, sillä en kovin montaa kertaa ole joutunut poimimaan kuoria kananmunan seasta. Sen verran vauhdikasta touhua se tosin on, että jätin kameran suosiolla sivummalle.

Kakku oli maultaan todella hyvä. Tosin omaan makuun on ehkä vieläkin enemmän Olgan juustokakku, jonka ohjeen bongasin Olgan kotona-ohjelmasta. Molemmat ovat kokeilemisen arvoisia juustokakkuja!

Makoisaa tiistaita!

Keksileimasin

Loppuvuosi meni sellaisella tohinalla, etten ehtinyt esitellä saamiani joululahjoja. Tänä vuonna tuli muutama sellainen lahja, jotka sopivat mainiosti esiteltäväksi täällä blogissa. Ensimmäisenä päätin esitellä tämän hauskan keksinnön eli keksileimasimen. Leimasimen mukana tuli murotaikinan ohje, joka ei eroa sen kummemmin tavallisesta murotaikinasta.

Taikinan jäähdyttyä jääkaapissa tunnin ajan siitä pyöritellään golf-pallon kokoisia palleroia, jotka sitten painetaan keksileimasimella, jolloin leimasimen teksti siirtyy keksin pintaan. Huomasin pian, että leimasin kannattaa ennen keksin painamista kastaa kevyesti vehnäjauhoihin, jotta taikina ei jää kiinni leimasimeen. Lisäksi taisin tehdä suurehkoja palloja sillä leimasimen reuna tuli suurimpaan osaan kekseistä näkyville. No, ensi kerralla osaan taas paremmin, hih!

Herkullista torstaita kaikille!

Tuunattu jäätelö

Teen toisinaan jälkiruokia. Yleensä niiden valmistus ja tarjoilu osuu sunnuntaipäivälle, tai muuten viikonlopulle. Tämän ihanan reseptin löysin eilen ja siksipä sitä piti päästä kokeilemaan jo tänään. En uskalla kuitenkaan luvata, että tästä olisi viel viikonloppuna jotain jäljellä ;)

Kyseessä on siis itse maustettu jäätelö. Jäätelöä ei tarvitse tehdä itse, joka sopii minulle, sillä en ikinä ole innostunut jäätelön valmistamisesta, vaikka jäätelökonettakin on meille joskus tarjottu. Alkuperäisen reseptin löysin Yhteshyvän Ruoka-liitteestä, mutta muokkasin sitä niin, että keksimurut sopivat omenahillon kanssa. Lisäksi jätin pähkinärouheen versiostani kokonaan pois. Omenahilloksi taas valikoitui viime vuonna tekemämme hillo, josta tuli hieman turhan makeaa. Tässä käytössä makeus tosin ei ole haitaksi.

Omenahillo-jäätelö

1L vaniljajäätelöä

3 dl omenahilloa

2 dl kaurakeksejä

Ota jäätelö hetkeksi pehmenemään huoneenlämpöön. Murenna kaurakeksit. Notkista jäätelö lusikalla notkeaksi ja lisää hillo. Sekoita keksimurut seokseen niin, että ne jäävät sattumiksi massan sekaan. Painele seos pakasterasiaan ja laita seos pakastimeen 30-60 minuutiksi.

Herkullista keskiviikkoa kaikille! :)

Ei mikään leivontablogi 004

Sitä se kesä teettää. Ai mitäkö? No sitä, ettei tunnu olevan aikaa sen paremmin neulomiselle kuin bloggaamisellekkaan. Ideoita on kyllä, mutta toteutusta ei ole vielä näkynyt. Ainakin viimeinen viikko on pitänyt niin kiireisenä, etten ole ehtinyt luoda edes ajatusta neulepuikkojen suuntaan. Onko teillä muilla ollut samanlaisia tuntemuksia kesän saapuessa?

No, tänään sain kuitenkin yllättävän inspiraation leipoa jotain. Kaapissa on jo viikon säilynyt valkosuklaalevy ja olenkin suunnitellut leipoa siitä jotain. Alkuperäinen idea oli leipoa mustikka-valkosuklaa-muffinsseja, mutta marja vaihtuikin matkan varrella punaherukaksi, sillä ajattelin niiden tuovan kaivattua kirpeyttä leivonnaisiin.

Leivonta-apuna toimi tietysti Pikku-E, joka sai myös nuolla taikinakulhon. Poika oli hyvin innokas maistamaan muffinsseja niiden tultua uunista ulos. Kuvaa ottaessani, pieni linssilude hoki "Poppa, poppa", mutta pakko oli silti muffinsseja edes kokeilla :)

Punaherukka-valkosuklaa-muffinssit

                                                                          200g     voita

                                                                          2,5dl     sokeria

                                                                          2           munaa

                                                                          6dl        vehnäjauhoja

                                                                          2tl         leivinjauhetta

                                                                          ripaus   suolaa

                                                                          2,5dl    maitoa

                                                                          2dl       punaherukoita

                                                                          130g    valkosuklaa

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat joukkoon yksitellen. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Lisää taikinan joukkoon punaherukat ja paloiteltu valkosuklaa. Täytä muffinssivuoat taikinalla. Paista muffinsseja 200:ssa asteessa n. 20 min.

Hyviä tuli ja pakastimen marjavarastot hupenivat taas hiukan. Suosittelen :)

P.S. Sen verran olen blogiani päivittänyt, että poistin yläpalkin, jossa oli linkit tekemiini neuleohjeisiin ja puuhalistaan sekä blogin etusivulle. Uudet kuvalliset linkit ohjeisiin löytyy sivupalkista, kuten myös linkki puuhalistaan. Etusivun linkkinä toimii Silmukan saalistus-banneri sivun yläreunassa. Mitä mieltä olette muutoksesta? Olisi kiva kuulla :)

Ei mikään leivontablogi 003

Eilen, kun Pikku-E heräsi päivunilta, olin juuri alkanut valmistamaan raparperimuffinssitaikinaa. Istutin siis pojan syöttytuoliinsa ja leivoimme taikinan yhdessä loppuun. Kun taikina oli valmis, en jaksanutkaan alkaa lusikoimaan sitä erillisiin vuokiin, vaan päätin kaataa koko taikinan piirakkavuokaan. Eilen piirakasta leikatut palat olivat vielä hajoavia, mutta jääkaapissa vietetyn yön jälkeen piirakasta leikatut palat pysyivätkin jo koossa.

Taikinan sovelsin omenamuffinssien ohjeesta. Sovellettuna ohje on seuraavanlainen:

Raparperimuffinssipiirakka

200 g             voita

2 1/2 dl          sokeria

6 dl                vehnäjauhoja

2 tl                 leivinjauhetta

1 tl                 kanelia

1 tl                 vaniljasokeria

2 1/2 dl          maitoa

n. 5 dl            raparperia

Itse en vaahdottanut voita ja sokeria. Sekoitin sokerin ja kananmunat vain yhteen ja lisäsin vuoronperään keskenään sekoitetut kuivat aineet ja voi-maitoseoksen.Lopuksi lisäsin sekaan viipaloidut raparperit. Kaadoin taikinan voideltuun piirakkavuokaan ja paistoin 200:ssa asteessa n. 45 min.

Herkullista viikonloppua kaikille!

Kotoliving 3/2013

Eilen oli ilmestynyt postilaatikkoon ihan yllätyksenä uusin Kotoliving-lehti. Tiesin toki, että lehti ilmestyy näin toukokuussa, mutten osannut odottaa sitä jo alkukuusta. Selailin lehteä nopeasti ja löytyihän sieltä taas kivoja juttuja. Ainakin kirjainkivet ja muutamat haastattelut herättivät kiinnostusta. Mukavia blogivinkkejäkin löytyi ja olihan siellä yksi ihan tuttukin blogi vinkattuna eli p i i p a d o o. Lisäksi lehdestä löytyi uusia mehujääideoita. Sen verran mukava kirjoneuleohje oli lehteen lisätty, että voisin sitäkin kokeilla, vaikkapa tiskirätin muodossa. Mukava lisä oli juttu lankojen värjäyksestä. Ehkäpä sitäkin pitää vielä joskus yrittää. Kaikin puolin mukava lehti taas!

Ei mikään leivontablogi 002

Kun loppuviikko lähestyy, alkaa minuun hiipiä makeanhimo. Yleensä kaapissa ei ole mitään tarpeeksi hyvää, joten päätän leipoa. Tänään aloin etsimään erästä tiettyä mustaherukkamuffini-ohjetta, mutta koska sitä ei löytynyt, etsin jotain muuta. Valion sivuilta löytyikin ohje Suklaiseen maustekakkuun. Ja koska pidän erityisen paljon suklaasta (no kukapa ei! :) ), päätin kokeilla ohjetta.

Tässä ohjeessa erityisen hyvää oli se, että sen pystyi tekemään Pikku-E:n päiväunien aikana, sillä tämän tekoon ei tarvinnut käyttää vatkaimia tai muitakaan kovaäänisiä koneita. Ja hyvääkin tämä oli, joten suosittelen :)

P.S. Tästä ei vieläkään ole tulossa leivontablogia, mutta sen sijaan tänne on taas saapunut yksi numerotu sarja (kuten Keskiviikon keskeneräiset). Tämä sarja tulee esiintymään blogissa aina sillointällöin :)

P.P.S. Ihanaa viikonloppua kaikille ja kiitos taas mukana olemisesta te kaikki ihanat lukijat! :)

Sosejäät

Kun Pikku-E:lle tulee hampaita, paras ase kutinaa ja kipua vastaan on kylmä ja karkea purtava. Kylmää edustaa usein jäätelö tai mehujää, joskus myös kylmät marjat. Karkeiden syötävien kategoriaan kuuluu hapankorppu ja näkkileipä. Poika ei ole tehnyt aikoihin hampaita, eikä niitä kovin monta enää puutukkaan, kun siis puhutaan maitohampaista.

Sosejäätestissä mukana Piltin Mansikkapilvi ja Muksun Hedelmäralli

Muutama päivä sitten Pikku-E löysi mehujäämuotit laatikosta. Poika näytti selkeästi uteliaalta tietämään minkä ihmeen vekottimen hän löysi. Siinä selittäessäni mikä kapistus pojan kädessä oli, mieleeni juolahti ajatus. Mitä jos tekisin vauvansoseista mehujäitä.

Yhdestä sosepurkista sai kaksi sosejääpuikkoa.

Pikku-E ei ole enää moneen aikaan ollut vauvansoseiden suurkuluttaja, mutta edelleen muistin mitkä soseet olivat pojan mieleen. Kaupan sosehyllyltä mukaan pääsi Piltin Mansikkapilvi, koska se oli Pikku-E:n ehdoton vauva-ajan herkku. Muksun Hedelmärallin nappasin mukaan ihan vain hauskan nimensä perusteella.

Puikot vain paikalleen ja pakkaseen.

Illalla viimeisenä puuhana ennen nukkumaanmenoa, päätin laittaa soseet jäätymään pakkaseen. Yhdestä purkista täyttyi kaksi mehujäälokeroa. Sitten pitikin vain odottaa, kuinka tässä taas kävisi.

Valmiit sosejäät.

Ja hyvinhän siinä kävi! Herkullisen näköiset sosejäät tulivat muotistaan kuuman veden ja ranneliikkeen avulla. Jännittävin osuus oli kuitenkin vasta edessä. Mikä oli Pikku-E:n tuomio?

Hahaa! Maistuihan se :)

Ei mikään leivontablogi

...Eikä tästä sellaista ole tulossakaan. Tämä eilinen aikaansaannos oli vaan itselle niin suuri saavutus, että pakko sitä on hieman hehkuttaa :)

En nimimittäin ole kovinkaan hyvä leipomaan hyvännäköistä pullaa. Maku on kuitenkin aina vähintään syötävän hyvä. Mutta tämä elämäni ensimmäinen itsetehty bostonpulla näytti aika hyvältä :)

Ohje on suoraan Yhteishyvän ruokaliitteestä, mutta mistään muusta bostonista se ei taida erota muulla kuin täytteellään. Sisällä on nimittäin voita, sulatettua tummaa suklaata ja sokeria, nam! :) Tosin kun aloimme pullalla herkutella rakkaani kanssa, paljastui ikävä totuus. Pulla olikin vielä keskeltä raaka. Boston oli isompi kun ohjeen vastaava. Seuraavalla kerralla siis vähemmän lämpöä ja pidempi paistoaika.

Herkullista lauantaita! :)

Joulu 2012

Huomenna koittaa se kaikkein ihanin aika vuodesta eli joulu. Täällä koristeltiin vasta tänään kotia jouluiseen kuntoon. Pitkään tauolla ollut perinnekkin syntyi uudelleen eli tänä vuonna meille ilmestyi taas piparkakkutalo...

.... tai siis piparkakkuiglu :) Ja tämähän ei siis ole minun tekemäni, vaan meillä piparirakennusmestari on isäntä :) Itse osallistuin kyllä suunnitteluun, mutta siihen se minun osaltani jäi. Ja hienohan tästä tuli :) Idea on muhinut vuosia. Näimme nimittäin tällaisen Ideaparkissa monta vuotta sitten.

Meillä on tänä vuonna joulukuuseton joulu. Syy siihen on tietysti 1v. Pikku-E :) Mieluummin siis sanomme joulukuuselle tänän vuonna "Ei, kiitos!" kuin että kuusen latvassa killuisi tähden sijaan pieni poikamme. Mutta johonkinhan niitä joulukuusen koristeitakin pitää saada ripustaa. Ja tänään meikäläisellä sitten viimein välähti. Laitoinkin joulukuusen koristeet naruistaan kiinni kirjojen sivujen väliin. Koristeita ei siis tarvinnut mitenkään kiinnittää, vaan kirjat itsessään pitävät ne tukevasti paikallaan. Näin ne koristavat kauniisti kirjahyllyä :)

Ja tässä vielä itsetekemäni ristipistotyö, joka on koristanut jouluista kotiamme jo usemman vuoden ajan :)

Toivotan hyvää joulua kaikille Silmukan saalistus-blogin lukijoille ja kurkistelijoille!