Näytetään tekstit, joissa on tunniste lelut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lelut. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Pillejä piiloon


Tarvikkeet
Pitkä pahvipurkki (esim. Pringles)
Paperia (ei pakollinen)
Kaksipuolista teippiä (ei pakollinen)
Ruuvimeisseli tmv.
Pillejä


Ideaoiden ihmemaassa, Pinterestissä, on tullut jo useamman kerran vastaan kuvia taaperoille tehdyistä leluista. Parhaimmat ideat olen pistänyt säilöön ja taannoin päätin toteuttaa ensimmäisen niistä. Ainakin meillä kaapissa on jemmassa muutama Pringles-purkki, jotka olen sinne säilönyt odottamaan jotain mainiota DIY-ideaa. Ja tässähän se: Pillipiilo.


Ideahan on lapsellisen simppeli. Purkin muovikanteen tehdään reikiä, joista sitten lapsi pujottaa pillejä purkkiin. Reiät voit tehdä esim ruuvimeisselillä painaen. Niin yksinkertainen, mutta ilmeisen koukuttava keksintö. Meillä myös 4-vuotias E innostui pujottamaan pillejä purkkiin pikkuveljensä kanssa. Itse halusin Pringles-etiketin piiloon, joten päällystin purkin keltaisella paperilla kaksipuolista teippiä apuna käyttäen, mutta lelu on varsin toimiva ilman tällaista kikkailuakin.

Suosittelen kokeilemaan!

torstai 26. kesäkuuta 2014

Kiitossanoja







Takana on sellainen urakka tilauksineen ja rakennustalkoineen, että nyt on aika jaella kiitoksia! Meillä on nimittäin takana kevät, jonka aikana pohdittiin perinpohjin, mitä mukavaa tekemistä pihalle keksittäisiin Pikku-E:lle ja aikanaan tietysti myös Pikkusaalistajallekkin. Hiekkalaatikon mies rakensi pihalle viime kesänä, joten nyt oli harkinnassa jotain lisäpuuhaa. Ensimmäinen ja aika suomalainenkin ajatus oli tietysti leikkimökki. Mutta millainen leikkimökki? Itselläni taisi tämän suhteen olla kriteerejä enemmän kuin miehellä. En nimittäin halunnut pihalle mitään muovista hökötystä. Lisäksi leikkimökissä olisi pitänyt olla joku juttu, se ei siis missään nimessä olisi ollut mikään perinteinen hirsimökki.

Aika pian hyvä ehdokas löytyikin. Axin Robin-leikkimökissä oli todellakin sitä jotakin! Leikkimökki on vinksallaan olevan näköinen, siinä on liukumäki ja nimensäkin puolesta se olisi varmasti käynyt meidän pienelle Robin-fanille. Päätimme kuitenkin miettiä ja pohtia asiaa kunnolla. Lopulta leikkimökki alkoi tuntua liian kalliilta pieneen kokoonsa nähden. Eli ei kun uutta vaihtoehtoa etsimään.

Exit Fantasia 300-leikkimökissä oli hieman samaa henkeä, kuin Robinissakin. Siitä löytyi myös liukumäki, mutta en kuitenkaan saanut siitä samaa tunnetta, kuin Robin-leikkimökistä. Jäimme kuitenkin miettimään tätäkin vaihtoehtoa.

Eräänä viikonloppuna päätös sitten syntyi, kun Toys R Usin mainoslehti putosi postilaatikkoomme. Lehdessä nimittäin mainostettiin leikkiteline yhdistelmiä, jossa ensimmäisessä oli liukumäkitorni ja kaksi keinua ja toisessa toisen keinun korvasi kaksipuoleinen kiipeilyseinä. Monipuolisempi leikkiteline kiipeilyseinineen alkoi houkutella heti. Ja vielä kun mies keksi, että liukumäkitornin alaosaan voisi halutessaan rakentaa leikkimökin, lyötiin päätös lukkoon ja leikkiteline lähti tilaukseen. Kaiken kruunasi vielä sillähetkellä verkkokaupassa olleet ilmaiset toimituskulut.

Pari päivää tilauksen jälkeen sain tilausvahvistuksen, jossa lupailtiin postin seurantakoodin saapuvan sähköpostiini lähipäivinä. Tarkistettua asiaa lisää, muutama päivä olisi tarkemmin ottaen ollut 3-7 arkipäivää. Odotin maltillisesti viikon ja hieman ylikin, mutta kun seurantakoodia ei alkanut kuulua tartuin puhelimeen ja soitin Toys R Usin asiakaspalveluun. Koska asiakaspalvelunumeroon soittaminen oli ilmaista, varauduin pitkään jonotusaikaan, mutta minulle vastattiinkin 10-15 minuutin kuluttua. Langan toisessa päässä ollut asiakaspalvelija pahoitteli tilannetta. Liukumäkitornin osissa oli nimittäin ollut viivästystä ja hän pahoin pelkäsi, että tilaukseni oli yksi näistä viivästyvistä tilauksista. Hän lupasi selvittää asiaa ja ottaa minuun myöhemmin yhteyttä.

Seuraavana päivänä sain sähköpostia, jossa edelleen pahoiteltiin tilannetta ja ilmoitettiin päivämäärä, jonka tietämillä leikkiteline minulle toimitettaisiin. Sähköpostissa erikseen vielä korostettiin, että saan kyllä tilaukseni, mutta että se valitettavasti myöhästyisi.

Kului aikaa ja luvattu päivämäärä läheni. Postin kautta tuli lasku tilauksestani. Olin jo tilaus hetkellä jäänyt hieman epävarmaksi siitä, pitäisikö tilaus maksaa ennakkoon, joten päätin taas soittaa asiakaspalveluun. Minulle vastattiin taas nopeasti. Laskua ei tarvinnut maksaa etukäteen. Lisäksi asiakaspalvelija kehotti minua soittamaan laskuttajalle, mikäli näyttäisi siltä, että eräpäivä olisi liian lähellä. Puheeksi tuli myös postin seurantakoodi, jota en edelleenkään ollut saanut. Asiakaspalvelija lupasi selvittää asiaa ja ilmoittaa minulle vaikka itse seurantakoodin, jos sen toimittaminen ei muuten onnistuisi. Sähköpostia ei kuitenkaan asiakaspalvelusta enää tullut, sillä tilaus toimitettiin seuraavana päivänä kotiovellemme.

Vaikka tilauksen suhteen oli pieniä ongelmia, olen silti erittäin kiitollinen saamastani asiallisesta palvelusta ja siitä, että kaikki meni kuitenkin lopulta mallikkaasti näinkin ison tilauksen kanssa. Tässä yhteydessä kiitän tietysti myös kaikkia niitä, jotka auttoivat kiipeilytelineen kokoamisessa!

Lisäksi haluan vielä mainita, ettei tämä ole maksettu mainos, vaan olen rehellisesti kiitollinen onnistuneesta tilauksesta!

Ihanaa alkavaa viikonloppua!

tiistai 27. toukokuuta 2014

Nyt kyllä otan ja-haaste 1/3 - Nallen helmet



Nallen helmet
Tarvikkeet: Siimalankaa ja valkoisia puuhelmiä

Ihana Rumasukka- tempauksen äiti Sanna Neuloo ja purkautuu-blogista pisti taannoin käyntiin Nyt kyllä otan ja-haasteen, johon oli aivan pakko osallistua, niinkuin tämän ihanan bloggaajan oivalluksiin aina! Haasteessa valitaan kolme roikkuvaa asiaa, jotka sitten suoritetaan. Aikarajaa ei ole ja käsittääkseni tarkoitus on ennen kaikkea tsempata kanssa sisaria, joilla on tapana jäädä asiat roikkumaan ja odottamaan sitä kuuluista huomista päivää.

Itse sain viimein eilen ensimmäisen osan haasteesta suoritettua, kun nalle-vanhukseni sai elähtäneen rusettinsa tilalle valkoiset puuhelmet. Tämä minun piti tehdä jo maaliskuussa, mutta kuten moni muukin asia, tämäkin vain jäi ja jäi. No, nyt on hoidettu sekin!

Nallen on alunalkaen hankkinut isotätini. Hän oli neiti-ihminen, jolla ei ollut lapsia, mutta silti hän katsoi Pikku Kakkosta. Muistan pikkutyttönä ihastelleeni tätä kyseistä Marjaana-nallea, joka aina istui olohuoneen keltaisella nojatuolilla. Nalleen ei saanut koskea, eikä sillä saanut leikkiä. Ja varmasti juuri nuo kiellot tekivät nallesta ihailun ja haaveilun arvoisen. Lopulta isotäti lupasi sairaalan sairasvuoteella maatessaan nallen minulle. Voi sitä ilon ja onnen päivää, kun sain nallen viimein syliini!

Isotädilläni ollessaan Marjaanalla oli aina ollut punainen rusetti kaulassa. Muistan uusineeni sen pikkutyttönä silloin tällöin. Leikin sillä hyvin maltillisesti ja vähän, sillä eihän sillä ennenkään ollut saanut leikkiä. Kun muutin kotoa, Marjaana-nalle seurasi perässä. Joskus se istui esillä kirjahyllyssä, joskus se oli säilöttynä kaapin perälle. Nykyisessä kodissamme se on ollut vitriini kaapissa ja aivan kuten ensimmäisellä omistajallaan, ei sillä nytkään saa leikkiä. Varmasti joskus aikanaan, se pääsee Pikku-E:n tai Pikkusaalistajan hellään huomaan, mutta siihen asti se pysyy vitriini kaapissa ylväs ilme kasvoillaan.

Ihanaa tiistaita!

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Pieni Siksak-mekko - Bh 08/31







Trollin Siksak-mekko
Ohje: Oma ja Piipado-blogin Siksak-kaavio muunneltuna
Lanka: Novita Miami
Puikot: 4 mm
Langan menekki: 7 g

Muistaako kukaan enää Trolleja? Itsellä näitä oli pikkutyttönä viisi kappaletta ja lisäksi tietysti niitä kynien päihin laitettavia mini-Trolleja. Koska lapsuuden kodissani nykyään majaileva äitini seuralainen eli koira päätti ottaa yhden Trolleistani leikkikalukseen sillä seurauksella, että näin Papa Trollin hiuksettomana ja vajaa raajaisena lapsuudenkotini olohuoneen lattialla, päätin pelastaa sen mitä pelastettavissa oli. Kolme Trollia löytyi lelulaatikoiden pohjalta ja nappasin ne mukaani ja annoin Pikku-E:n käyttöön.

Vaatteet Trolleilta oli hukkuneet jo ajat sitten. Eikä mennyt kuin muutama päivä, kun Pikku-E alkoi vaatimaan vaatteita Trollien päälle. Tosin poika totesi pian vaatimuksensa jälkeen, että hän tekisi itse vaatteet nopeammin kuin minä. No, olin tälläkertaa kuitenkin nopeampi, hih. Tai ainakin tämän isoimman trollin suhteen. Pikku Trollit saavat kirmata vielä hetken vailla rihman kiertämää.

Ihanaa lauantaita!

Lankalaihiksen 3. välietappi
8,532 kg
- 7g Trollin Siksak-mekko
-----------------------------------------
8,525 kg
(Lankavaraston tavoitepaino: 7,578 kg)

tiistai 27. elokuuta 2013

Kaksi pientä kilpikonnaa lähti leikkimään...





...keinuhevosen taakse Pikku-E:n huoneeseen. Jep, tätä äitiä rupesi eilen vähän leikittämään, kun poika oli päiväunilla. Mutta pakko myöntää, että oli piristävää kuvata Hupsistarallaa-blogista tutussa Valpuri-hengessä. Alkoi mielessä jo itää idea kuvakirjasta, jonka pääosassa olisi nämä kaksi virkattua kilpikonnaa. Mutta se jääköön tuonnemmaksi.

Tämä kaksikko on siis tehty muutama vuosi sitten aikana ennen Pikku-E:tä. Sinikilpinen konna on mieheni tekemä ja tuo löysempiin silmukoihin puettu minun tekemäni. Tästä oikeastaan näette hyvin kuinka löysää käsialani oikeastaan onkaan. Kilpikonnat on tehty saman ohjeen mukaan, samasta langasta ja saman kokoisella koukulla. Niinpä, löysää on.

Kilpikonna
Ohje: Mia Bengtsson: Amigurumi. Virkkaa oma maskottisi (Kilpikonna)
Lanka: Novita Cotton Luxus
Koukku: 2,5 mm

P.S. Uusia lukijoita on tullut lisää Bloggerin oman palvelun lisäksi niin Blogilistan, Bloglovingin kuin Facebookinkin kautta! Mahtavaa! Tervetuloa teille kaikille!

maanantai 5. elokuuta 2013

Leijonalle leijona




Leijona
Ohje: Lion Gurumi Crochet Pattern (leijona), How To Make Tiny Pom Poms With A Fork! (hännän tupsu)
Lanka: Novita Miami
Koukku: 2,5 mm
 Esiintyi Keskiviikon keskeneräisissä 039.

Kuten teille lukijoille on varmasti tullut jo selväksi, Pikku-E täytti lauantaina 2-vuotta. En ollut ajatellut tehdä mitään itsetehtyä lahjaa, mutta kun törmäsin Pinterestissä tähän leijona ihanuuteen, päätin tehdä otuksesta kopion pojalle. Onhan Pikku-E itsekkin leijona horoskooppimerkiltään. Ohjetta en taaskaan raaskinnut ostaa, vaan katsoin vain kuvia ja tein amigurumin niiden pohjalta.

Leijonan harjaa esittävästä vihreästä hupusta tein mielestäni hieman liian suuren. Ratkaisin ongelman kuitenkin pistämällä vanua myös harjan ja pään väliin jääneeseen tilaan.

Enemmänhän tämä nallea, kuin leijonaa muistuttaa, mutta ainakin Pikku-E sanoi "eijona" kun tämän sai :)

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Hirvittävän suloinen!

Aika moni on tätä jo odotellut ja jännäillyt :) Lukijat, te olette ihania! :) Ja tässä se nyt on: Monsteri!


Ihana kummityttömme juhlii viikonloppuna syntymäpäiviään ja mietin jo viime vuonna, minkä ihanan pehmolelun tekisin hänelle. Muutama vuosi sitten tein hänelle joululahjaksi pupun, joka onkin ollut hyvin suosittu. Jotain kivaa siis piti keksiä. Lopulta törmäsin hirvittävän ihaniin monstereihin, joista neliskulmainen söpöliini valikoitui tarkan seulonnan läpi. Ohjetta en kuitenkaan raaskinut ostaa, vaan tein monsterista oman versioni katsoen mallia kuvasta. Lisäksi muokkasin alkuperäistä versiota hieman. Ja koska on kyse pienen tytön monsterista, niin tietysti se kaipaa hieman koristeita. Suuret kukkanapit ilmestyivät eilen kuin tilauksesta eteeni ja nehän ovat kuin luodut monsterille! :)


Monsteri
Ohje: Tehty kuvasta katsoen ja lisäksi muokattu
Lanka: Novita Miami
Puikot: 2 mm
Koukku: 2,5 mm (kädet on virkattu)
Muita tarvikkeita: Huopaa (toinen silmä, hampaat ja korvat), nappeja, turvasilmät ja nauhaa.

Esiintyi Keskiviikon keskeneräisissä 027 ja 028

Pöö!! :)

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Vierekkäin ja päällekkäin

Suuret suunnitelmat. Ne ovat omiaan minulle. Yleensä suunnitelmani ja ideani alkavat kasvamaan ja kasvamaan kuin sienet sateella. Niin kävi aikoinaan myös tämän projektin kanssa.





Kun Pikku-E aikoinaan ryhtyi vauvansoseiden suursyömäriksi törmäsin suureen ideaan. Nimenomaan kooltansa suureen. Löysin nimittäin idean napsuvasta matosta, joka arvatenkin tehdään virkkaamalla vauvansosepurkkien kannet hupun sisään. Vau! Siitähän kuuluisi niin kiva äänikin kun Pikku-E tepsuttelisi sen päällä pienillä jaloillaan, ajattelin. Laskin kuinka monta umpeenvirkattua pilttipurkin kantta tarvisin Pikku-E:n huoneeseen tulevaan mattoon (muistaakseni lähemmäs 300 kpl), ostin langat ja aloin virkata.

Kuvioin osan pilttipurkin korkeista

Kesällä aloin miettimään projektini suuruutta. Tajusin, että taas oli tullut haukattua liian iso pala kakkua, ähkyhän tästä tulisi. En jaksa, liian yksitoikkoista. Viimeinen naula lyötiin napsuvan maton arkkun kanteen, kun Pikku-E:n kummit toivat pojalle syntymäpäivälahjaksi hienon leikkimaton, jossa oli katuja ja rakennuksia. Sellaisesta haaveilin pikkutyttönä, mutten koskaan sellaista saanut. Joten nyt kun omalla pojallani sellainen on, niin sehän pysyy pojan huoneen lattiassa, kunnes hän itse siihen kyllästyy.

Ompele kuusi korkkia yhteen ristin malliin

Korkkeja olin jokatapauksessa jo virkannut 25 kappaletta, joten aloin miettimään niille käyttötapaa. Ideat vaihteli seinävaatteesta palloon. Lopulta, vähän ennen joulua sain idean palikoista, koska esineiden päällekkäin sovittaminen on nyt yksi hittijutuista Pikku-E:n elämässä. Työn touhuun pääsin tosin vasta tämän vuoden puolella.

Ompele korkit lopuksi epämääräiseksi neliöksi :)

Koristelin osan kansista tähteä tai lumihiutaletta muistuttavalla kuviolla. Sen jälkeen ompelin korkit ensin ristin malliin ja sitten neliöksi. Ja tadaa! Valmista tuli! :)

Palikat
Ohje: Lainattu (Sosepurkkien kansien virkkaaminen hupun sisään) ja oma (palikat)
Lanka: Novita Miami
Koukku: 2,5 mm

Esiintyi Keskiviikon keskeneräisissä 006






Palikat odottavat enää vain testaajaa, joka nukkuu vielä yöuniaan :)

P.S. Blogi on saanut lisää lukijoita, kiitos teille ihanille! :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...