maanantai 11. marraskuuta 2013

Lahjottu isi






Palatossut
Lanka: Novita Huopanen
Puikot: 8 mm

Kuten monissa muissakin kodeissa myös meillä vietettiin eilen isänpäivää. Lahjatkin olin keksinyt, toteuttanut sekä hankkinut jo hyvissä ajoin, mutta paketoinnin tein vasta lauantai-iltana kuten myös kortin. Sen askartelin samalla tavalla, kuin äitienpäiväkortit eli yhteistyössä Pikku-E:n kanssa.

Palatossut taas olivat yksi niistä ikuisuusprojekteista, joita ilmestyy kaapin perältä. Nämä tossut aloitin noin kolme vuotta sitten, jolloin minut oli vallannut palatossu-vimma. Niitä taisi syntyä lyhyessä ajassa kolmet, joista kaksi päätyi pukinkonttiin ja tämä miehelle tarkoitettu pari kaapin perälle. Oikeastaan kaapin perälle ne päätyivät muuton yhteydessä, mutta joka tapauksessa. Kun palat taas tulivat minua vastaan isänpäivän lähestyessä, päätin viimein koota palaset kasaan ja huovuttaa tossut valmiiksi. Ja näyttipä mies tyytyväiseltä, kun pitkän odotuksen jälkeen sai tossut jalkaansa.

Kuvakirja on jo melkein perinteeksi muodostunut isänpäivälahja. Viime vuonna teetin Ifolorilla Pikku-E:n ensimmäisestä vuodesta kuvakirjan ja tänä vuonna paketista kuoriutui toisen vuoden kirja täynnä veikeitä kuvia. Onnea on pikku-mies, joka hymyilee kameralle pyynnöstä. Hih.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille
ja
tervetuloa uudet lukijat! 

P.S. Isästä itsestään varmasti paras isänpäivälahja oli se, kun Pikku-E aamuisten halien, pusujen ja onnentoivotusten lisäksi sanoi iltapäivälle "Maailman paras isi". Nuo sanat voin ehdotomasti minäkin allekirjoittaa!

10 kommenttia:

  1. Yksi keskeneräinen pois listasta on aina kivaa ja tossuista tuli hienot :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, tuollaisen roikkumaan jääneen projektin valmiiksi saaminen tuntuu ehkä jopa paremmalta kuin juuri aloitetun työn valmiiksi saaminen :) Kiitos kehuista :)

      Poista
  2. Tuo on niin totta, mitä sanoit keskeneräisistä töistä. Kivat palatossut. Minäkin urakoin noita useammat lehden ilmestymisen jälkeen. Monet tossut olen jo parsinutkin. Eivät ole kovin kestävät.. Mutta sen verran mukavat, että voisi itsellekkin tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Hei, hyvä tietää, etteivät ole kovin kestävää laatua, osaan varautua parsintaan ;) Heiltä, joita palatossuilla aiemmin lahjoin, en olekkaan saanut käyttökokemuksia, enkä ole niitä huomannut kysyäkkään. Mukavat kuulemma tosiaan ovat jalassa. Itselleni kyllä löysin mieluisamman tossumallin, jota yritän testata ensin erään toisen jalkaan sopivaksi ;)

      Poista
  3. Näyttääpäs kivoilta :) Ja tuo valokouvakirja on mainio idea, itse olen sellaisen aina koonnut poikani kummille, joka asuu kauempana eikä näin ollen pääse kaikkea kivaa ja hassau näkemään ;) :D Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kuvakirjat ovat kyllä käteviä. Ainakin osa kuvista on varmassa tallessa, koneisiin kun ei voi ikinä luottaa ;) Mukavaa viikkoa sinullekkin!

      Poista
  4. Niin monella tapaa hyvää mieltä tuova postaus. Sitkeän ufon valmistuminen on aina juhlaa, mutta mikään ei voita lapselta tulevaa hyvää palautetta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja asia on juuri niin kuin sanoit :)

      Poista
  5. Siiis vau mikä lahja iskälle! Toi on ihan mahtavaa koota kaikkia kuvia yhteen, niitä on kiva sitte myöhemmin katsoa. Ja nuo töppöset on varmasti lämpimät. -Helinä-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) On hyvä kun muistot on tiiviisti järjestyksessä ;) Ja lämpimät ovat kyllä :)

      Poista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...