Kun aloitin bloggaamisen, neulontaharrastukseeni löytyi ihan uutta potkua ja innostusta. Ihania ideoita tulvi kauniista ja kekseliäistä blogeista, mutta pidin pintani ja tein vain yhtä käsityötä kerrallaan. Alkuvuodesta podin pitkää käsityötaukoa, sillä alkuraskauden oireet verottivat voimiani. Tuolloin minulta jäi kesken Pikku-E:n paita, jonka olin alun alkaen suunnitellut saavani pojan päälle vielä kesän aikana.
Kun voimat alkoivat palautumaan ja aloitin taas käsillä tekemisen, ei paidan tekele enää houkutellutkaan, vaan halusin aloittaa uuden työn. Uusia töitä valmistuikin ja noudatin niiden suhteen samaa yksi-kerrallaan-taktiikkaa ja unohdin paidan kokonaan.
Löydettyäni ihanan "Tilkku päivässä, peitto vuodessa"-Facebook-ryhmän, päätin tehdä tilkkupeittoa Pikku-E:lle muiden töiden ohessa. Ensin ajatuksena oli tehdä erilaisia suloisia tilkkuja. Ehdinkin jo tehdä nalleja ja omenia. Mutta sitten muistui mieleen jo aiemmin ihastelemani Plussa-peitto ja päätin aloittaa koko työn alusta. Perinteiset Isoäidin neliöt olivat minulle uusi tuttavuus, mutta tilkkuja alkoi siitä huolimatta syntymään ihan mukavaan tahtiin. Samalla totuttelin tekemään kahta työtä yhtä aikaa.
Keskeneräistä Nurmilintua esittelinkin jo viime viikolla ja se on kesken edelleen. Ensimmäiseen pitsikuvioon tuli pieni virhe, mutta en anna sen häiritä. Aion olla tarkempi seuraavien kahden pitsiosion kohdalla.
Jo kesällä esittelin ihanan Lova-langan, johon olin sortunut. Tuolloin suunnittelin langasta toukkapussia, mutta tällä viikolla aloin miettimään vaihtoehtoisia ohjeita langalle. Ja kun vastaan tuli tämä ihana koiralakki, en päässyt enää eroon ajatuksesta tehdä Pikku-E:lle ja Pikkusaalistajalle samanlaiset lakit. Ei siis kuin Pikku-E:n lakki koukulle. Lakki eteni aikamoista vauhtia, vaikka jouduinkin sitä myös purkamaan, sillä Child-koko osoittautui liian isoksi.
Tämän neljännen työn syntyessä koukulla, ajattelin, onko tällainen määrä keskeneräisiä töitä yhtäaikaa jo liikaa? Mitä te olette mieltä? Kuinka paljon teiltä löytyy keskeneräisiä töitä?
Ihanaa torstaita!
Mun mielestä yksikin ns. ylimääräinen keskeneräinen on liikaa, koska mulla ne ei ainakaan valmistu :D Mutta jokainen kai määrittää sen omalla kohdallaan :)
VastaaPoistaNiin varmasti määrittelee :) Itse pelkään tuota keskeneräiseksi jäämistä tuon paidan kohdalla eniten, mutta aika näyttää kuinka tässä käy :D
PoistaParhainpana/pahinpana neuloosiaikana oli 7-8 keskeneräistä, eikä stressnnu ollenkaan (paitsi miestä). Jotkut lepäs mietintämyssyssä, jotkut eteni telkkarin äärissä. Kaikki valmistuivat aikanaan. Nyt on kaksi neuletta kesken, tosin ompeluksia on keskeneräisinä myös! :)
VastaaPoistaHyvin henkilökohtaista, ehkäpä elämäntilannekin vaikuttaa.
Hui, tuo 7-8 kuulostaa jo aika hurjalta :) Varmasti keskeneräisten määrään vaikuttaa myös elämäntilanne. Helpottavaa kuitenkin kuulla, ettei ole tämän tilanteen kanssa yksin ja että suuremmastakin määrästä keskeneräisiä voi selvitä :)
PoistaEhdin jo suu vaahdossa kertomaan oman mielipiteeni Facessa ;) Mutta kerrataan vielä, että mulle maksimi on kolme vaikka siitä tuleekin lipsuttua, varsinkin näin syksyllä KYHin takia.
VastaaPoistaMulla on nyt pitkään ollu polte ja ärsyttää, kun on noita keskeneräisiä enkä saa kivempia töitä aloitettua. En vaan haluais enää aloittaa yhtään uutta. Pelkään myös miten mun keväällä aloitetun hupparin käy :s Muistanko enää, että mitä oon siihen tehny ja miten ja miksi vaikka muistiinpanot olenkin tehnyt.
Ja toi koiramyssy on aivan ihana! <3
Kiva, että tulit kertaamaan vielä tänne blogin puolelle :) Voisin myös asettaa jonkun maksimimäärän, kun ensin näen selviänkö tästä neljästä keskeneräisestä. Itselle tulee usein siinä vaiheessa kun meneillään oleva käsityö alkaa valmistua, suuri into tehdä jo seuraavaa. Pitää taas löytää jostain hieman itsehillintää ;)
PoistaSama :D Haalari alkaa olemaan kaarroketta, päättelyä ja nappeja vaille valmis, mutta tekisi mieli nakata korin pohjalle ja aloittaa uusi :D
PoistaJossain vaiheessa mulla oli enemmänkin keskeneräisiä, mutta otin itseäni niskasta kiinni ja osallistuin melko onnistuneesti eräässä blogissa olleeseen keskeneräisten töiden haasteeseen, jossa tehtiin keskeneräisiä valmiiksi. Tällä hetkellä kesken on yhdet lapaset ja kaksi muuta työtä. En halua enää monia keskeneräisiä yhtä aikaa. Kolme on maksimi.
VastaaPoistaMuistankin tuon haasteen, osallistuin siihen myös, vaikkei keskeneräisiä yhtäaikaa ollut silloin nimeksikään. Tuo kolmen maksimi kuulostaa aika toimivalta idealta. Ehkä kokeilen sitä joskus.
PoistaMinä en ota ressiä. Minulla on muutama ikuisuusprojekti ja kun en jaksa ja jouda, teen pienempiä askarteluita välillä. Minua ei ole esimerkiksi neulominen kiinnostanut yhtään nykyisin ja ennen olin himoneuloja.
VastaaPoistaHienoa ettei keskeneräiset työt stressaa. Itseni olisi vaikea kuvitella, että neulonta tai virkkaus ei joku päivä innostaisi, mutta eihän sitäkään koskaan tiedä.
PoistaKeskeneräisiä töitä? uskaltaako sitä edes "ääneen" sanoa, jos sanoisin että kaikki sormet hädin tuskin riittävät :D syy siihen on se, että keskeneräisenä on ompelutöitä, virkkaustöitä, neulontatöitä ja askartelua ja minusta se on ihanaa koska: voin milloin vain vaihtaa puikot ompelukoneeseen tai sen ompelukoneen koukkuun, milloin tekee mieli tehdä mitäkin, eli fiiliksen mukaan :D ;)
VastaaPoistaTotta tuokin :) Vaihtelu virkistää. Itsellä edelleen ne Pikku-E:n hupparikankaat odottavat vaatehuoneessa. Ehkä kaivan nekin kohta esiin ja kasvatan keskeneräisten töiden määrää ;)
PoistaVoi pojat, mulla vois kertoo varmastikin tuon määrän kolmella :D Ne kaikki on koottuna yhteen lootaan, josta päätän aina tehdä yhden valmiiksi. Kyllä se nyt on hieman jo vajunutkin. Mutta aina tulee joku uusi kiva ohje, joka on PAKKO aloittaa heti. Sitten näitä keskeneräisiä onkin kertynyt useampi vuosien saatossa...
VastaaPoistaHui! Katsotaan, onko itsellä matka samaan suuntaan ;)
PoistaVähän aikaa sitte olin laskevinani, että 10 työtä on kesken... Periaatteessa typerää. Jossain vaiheessa tuntuu, että mikään ei etene. Toisaalta joskus on ilo saada valmiiks vähän ajan sisällä monta käsityötä. Nyt on meneillään ufojen valmiiksisaattaminen. Ainakin osan niistä. Pitkään seisoneita töitä ei oikein millään viittis enää jatkaa ja ohjeetkin tuppaa unohtumaan. Joutuu lukea kaiken uuelleen vaihe vaiheelta. Silti jatkan samaan malliin... Sillä : miksi ei? :)
VastaaPoistaNoi omenatilkut on söpöjä.
Sekin on varmasti mukava tunne, kun monta työtä valmistuu pienellä aikaa, vaikka välillä tuntuisikaan ettei mikään etene :)
PoistaJa kiitos kehuista :)
Miun itteni pitäis myös tehä että yksi työ kerrallaan tai vaikka kaksi, mutta se jotenkin aina hyppää sinne 4-7 työhön :D Esim. tälläki hetkellä menossa 6 eri työtä.. Ja loppujen lopuksi yleensä sitten käyn niin, ettei mikää niistä valmistu tarpeeksi nopeasti, jolloin alkaa taas uusi työ, että mielenkiinto säilyisi. Neuloosiin sairastuneet ovat toivottomia tapauksi, minä ainakin :)
VastaaPoistaMutta siis se 1-3 olis varmaa ihan hyvä, mutta parempiha olis se yks kerrallaan.
Hih, jotenkin itsestä tuntuu, että tällähetkellä sitä on ihan oikeasti sen neuloosin vallassa, vaikka sitä onkin potenut kroonisena jo pari vuotta :) Onneksi ei kauhean paha sairaus ole kyseessä ;) Tsemppiä 1-3 työn tavoitteeseen! Itse olen nyt myös vakuuttunut, että se on jatkossa hyvä määrä :)
PoistaKeskeneräinen työ on ilo! On erityisen ahdistavaa kävellä kodissa, kaksio, edestakaisin ja nostella lankoja, ohjeita siis lehtiä, ja hokea : Mitä minä tekisin? ja ääni kohoaa...On mukavaa, kun on jotakin mitä jatkaa ja inspiroitua siinä sivussa uuteen neuleeseen, lankaan jne. Rakastava Puoliso on tästä myös hyvillään. Pääsee muuten tänään vielä paria lankavyyhtiä pitämään, Sukkasato alkaa huomena! Keskeneräisiä töitä sopii siis mielestäni olla useita, saa sitten valmistumisen iloakin välillä nopeasti ja paljon!
VastaaPoistaTotta, olen myös vakuuttunut siitä, että niin käsitöissä, kuin monessa muussakin asiassa elämässä matka on usein paljon antoisampi, kuin määränpää. Tietenkään ei voi myöskään vähätellä valmistumisen iloa ja onnistumisen tunnetta, jonka siitä saa :)
PoistaJa tsemppiä sukkasatoon! Itse jätin tänä vuonna satoilun väliin, mutta ehkäpä ensi vuonna ehdin taas hypätä siihenkin mukaan :)
Keskeneräisistä töistä... Ei tuo määrä nyt kovin kamala ole. Itselläni on nyt hyvin vähän keskeneräisiä töitä ja niitä on silti 6-7. Kaksi niistä tosin on menossa purkuun ja kolme-neljä töytä on aloittamatta. Aloittaa kuitenkin pitää, koska kyseessä on joululahjat ja itselle tulevat työt ehtii odottaa vaikka uutta vuotta.
VastaaPoistaKurinalaisuutesi on kyllä kunnioitettavaa!
Kiitos! :D Hauska kuulla, että olen kurinalainen. Itsestä kun tuntui juuri päinvastaiselta :) Toki henkilökohtaistahan se on, kuinka paljon on liikaa. Ehkä jonain vuonna kaiholla muistelen tätä kurinalaisuuttani ;)
PoistaItselläni on aina jotain kymmenkunta keskeneräistä. Tällä hetkellä keskeneräisiä virkkaus-/neuletöitä on 13. Tämä sopii minulle oikein hyvin enkä ota noista keskeneräisistä mitään stressiä. Itse en voisi kuvitellakaan tekeväni vain yhtä työtä kerrallaan, se vasta stressaavaa olisikin kun olisi "pakko" tehdä sitä yhtä ja samaa työtä vaikka joku muu projekti kiinnostaisi sillä hetkellä enemmän. Kai se riippuu paljolti henkilöstä mikä määrä keskeneräisiä on liikaa, itselleni liikaa olisi ehkä jotain yli 20 työtä, jollekin toiselle jo kaksi keskeneräistä on liian paljon.
VastaaPoistaTotta, henkilökohtainen asiahan tämä :) Omaan korvaan tuo 13 kuulostaa hatunnoston arvoiselta! Itselle varmaan tulisi tuossa vaiheessa epätoivo :)
Poista