Vastatessani helyes-blogin Heidi Y.:n kommenttiin perjantaina siitä, että itse tykkään kirjoitella hyvin laajasti asioista blogiin myös käsitöiden ulkopuolelta tajusin, että olin joskus viime vuoden puolella jostain hetkellisestä mielenvikaisuudesta johtuen palauttanut luonnokseksi kaikki perheemme elämään liittyvät postaukset. Onneksi huomasin tämän sillä samalla kun palautin kaikki tällaiset postaukset blogiin, sain uuden postaus aiheen mieleeni.
Viime vuonna pohdin pariinkin otteeseen, mikä tekee lapsesta ison tytön tai pojan. (I ja II) Ja koska ei kahta ilman kolmatta, niin täältä se nyt tulee.
Pikku-E on jo pidemmän aikaa nukkunut omassa huoneessaan ja se jos mikä kertoo siitä, että meidän perheessä ei ole enää vauvaa vaan iso poika tai ainakin itse ajattelen niin. Edelleen lähes joka yö poika tosin kömpii väliimme yleensä huutaen viimeistään meidän jalkopäässä "Täältä tullaan!".
Päiväunet sitten nukutaankin yleensä kokonaan omassa sängyssä mummun neuloman peiton alla, joka näkyi parissa kuvassa. Toisinaan tosin päiväunet tullaan jatkamaan loppuun sohvalle, mutta se on nykyään jo aika harvinaista.
Miten teillä nukutaan? Yhdessä vai erikseen? Omissa huoneissa vai kaikki samassa?
Ihanaa keskiviikkoa!
:)! Voi että. Nuo iso jo -jutut on vaan jotain niin ihanaa äitinä! <3 Äsken hoitoon viedessäni oma 6-vee oli aivan superjärjestelmällinen: muisti palauttaa meille eksyneen lelun ja mietti valmiiksi, onko rukkaset tarhassa jne. Minun ex-vauva! Hauska tuo nukkumishomma.. meillä useimmiten nukutaan omissa sopissa ja pysytään niissä, mutta useimmiten, jos mennäänkin yhdessä nukkumaan, tyttö vurrittaa jossain vaiheessa yötä peiton kanssa omaan sänkyyn, enkä minä tietenkään huomaa ikinä mitään, kun olen niin tukki. :D
VastaaPoistaSe on hauskaa kuinka pienet asiat tekvät lapsista isoja :) Ja sulla vasta iso ex-vauva onkin :)
PoistaHauska sattuma muuten, että maanantaina tämän tekstin kirjotin ja nyt poika on nukkunut kaksi yötä peräkkäin omasaa sängyssä koko yön :) Tänä aamuna oli jopa samassa asennossa, kuin nukahtaessaan. Pelästyin hieman, onko kaikki hyvin, yleensä kun poika on aamulla jalat tyynyllä ja pää jalkopäähän päin :)
Nämä on isoja paikkoja äideille ja isille kun vauvoista kasvaa "isoja".. Minusta tuntui siitä päivästä lähtien kun Eevi lopetti konttaamisen ja siirtyi meidän kävelevien kaksijalkaisten pariin, että meidän vauvasta tuli iso :) Eipä ole siis enää pitkään aikaan vauvaa meillä ollut, nyt tuntuu että ajatukset pyörii vaan päivittäin siinä voivottelussa, että "onpa tuosta meidän pikkuisesta tullut jo aikuinen kun osaa jo sitä ja tätä ja tuota jne"...
VastaaPoistaJa mitä nukkumiseen tulee niin meillä on Eevi nukkunut omassa huoneessa 1,5kuukautisesta asti kun imetys maidon puutteen vuoksi loppui ja onkin siitä asti siellä nukkunut tyytyväisenä. Nyt on jo 2 viikkoa "isojen" tyttöjen sängyssä nukuttu ja hyvin on mennyt, saatiinpa pinnasänky tulevan vauvan käyttöön ;) Turhaanpa sitäkin äiti jännitti, ensimmäisestä yöstä lähtien tyttö on nukkunut isossa sängyssään paremminkin jopa kuin pinnasängyssä :)
Iloista keskiviikkoa teille! :)
Itsellekin kyllä tuo kävelemään oppiminen oli se raja, jolloin vauva-aika loppui :) Sen jälkeen on sitten tullut näitä juttuja, joiden ansiosta poika tuntuu kasvavan yhä vain isommaksi. Nyt on jo mainiota, kun osaa puhua sujuvasti jo lauseilla. Ei tarvitse enää niin paljon arvailla, mitä pienessä mielessä liikkuu :)
PoistaJa mitä mitä, onko teille tulossa vauva! Onnea jos näin on :) Olen kauhean huonosti ehtinyt blogeja seurailla, joten tämä uutinen on mennyt aivan ohi.
Isolla pojalla hieno sänky, sellainen aatelinen! :)
VastaaPoistaEikö olekkin! :) Sänky on suvussa kulkeutunut ja itselle siitä tulee vahvasti isomummula mieleen, jossa sitä aina ihailin :)
Poista