Viime kuussa Puikkomaisteri listasi blogissaan erilaisia neulojatyyppejä. Ajattelin hieman pohtia, millainen neuloja itse olen Puikkomaisterin määrittelemien epätieteellisten kuvausten mukaan.
Puikkomaisterin määritelmistä kaksi kolahti omalle kohdalle. Tai ainakin löysi joitain samanlaisia piirteitä itsestäni. Insinöörineulojalle tyypillisesti käsitöiden pienet virheet haittaavat minua. Tosin en aina lähde työtä purkamaan virheen vuoksi vaan annan sen olla. Sivuhuomautuksena voisin kertoa, että rakkaani on huomattavasti tarkempi tässä ja on paljon useammin purkuhommissa kuin minä. Ohjeita noudatan lähes pilkun tarkasti. Tosin, jos ohjeessa itsessään on virhe, yritän löytää sen oikean tavan tehdä virheellisen kohdan. Ja kuten ei insinöörineuloja, minäkään en pelkää vieraskielisiä ohjeita. Toistaiseksi olen neulonut vain "in english", mutta uskon tarvittaessa selättäväni myös muun kieliset ohjeet.
Edellisen neulojatyypin lisäksi löydän itsestäni myös fiilisneulojan piirteitä. Siinä missä ennen tein tunnollisesti yhtä käsityötä kerrallaan, työstän nykyään 2-4 käsityötä yhtäaikaa. Kuten fiilisneulojan kuuluukin. Uuden työn aloitan kuitenkin tarkkaan harkiten. Idean pitää olla todella mahtava ja houkutteleva, että se hyppää puikoille tai koukulle samantien. Fiilisneulojasta poiketen pyrin kuitenkin pitämään keskeneräisten töiden lukumäärän neljässä.
Edellisten lisäksi löysin myös listauksesta puuttuvia neulojan piirteitä. Ensinnäkin yhdistelen mielelläni erilaisia ideoita. Idea saattaa lähteä kivasta neulepinnasta tai kirjoneuleesta. Alkuperäisesti se saattaa olla vaikka sukkaohjeessa, mutta en haluakkaan tehdä sukkaa, vaan yhdistää neulepinnan tai kirjoneuleen johonkin muuhun. Jos tarvetta olisi vaikka paidalle, etsisin mieleiseni peruspaidan ohjeen, johon yhdistäisin löytämäni neulepinnan tai kirjoneuleen. Tästä hyvänä esimerkkinä on viime vuonna neulomani merinovillapaita E:lle.
Lisäksi rakastan oppia uutta. Käsitöiden yksi parhain puoli on se, että aina löytyy joku uusi tekniikka tai ennen näkemätön ohje. Harvoin jaksankaan tehdä samaa käsityötä kahta kertaa, vaan työn valmistuttua kihisen innosta oppia taas jotain uutta. Eikä minua haittaa, vaikka ohje tai tekniikka olisi haastava. Itsensä ylittäminen on aika mahtava tunne. Se, kun on oppinut jotain mitä ei uskonut osaavansa on ehdottomasti tämän harrastuksen suola.
Millainen neuloja sinä olet?
(Kuvitus kuvat kuvasin itse inspiraation iskettyä.)
Ihanat kuvat!!!
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaMinä taas olen varmaankin fiilisneuloja, joka ei voi ohittaa tarjouslankoja. Aina teen malleihin muutoksia ja puran heti jos virhe löytyy.
VastaaPoistaHauska huomata, kuinka meitä neulojiakin on erilaisia. On hyvä, että jokainen löytää itselleen mielekkään tavan harrastaa :)
PoistaTää oli hauska ja noi kuvat on ihanan kekseliäät!
VastaaPoistaMäkin taidan eniten olla insinöörineuloja... Pitänee pohtia tätä hieman enemmän oman blogin puolella joku päivä :)
Kiitos! Kiva, että tykkäsit postauksesta :)
PoistaJa mieti ihmeessä tätä omankin blogisi puolella. Kiva lukea, millainen neuloja sinusta löytyy :)
"Insinöörineuloja" , hauska nimi. Itse tunnustaudun ajoittain sellaiseksi, varsinkin kun teen uutta mallia. Kiva kun löysin blogisi ..Aion seurata. Olen ihan" kokopäiväinen harrastelija neuloja" . "Nuori" sairaseläkeläinen.
VastaaPoistaMukava kuulla, että löysit blogini! Tervetuloa seuraamaan :)
Poista