lauantai 29. maaliskuuta 2014

#satasyytäollaonnellinen 006/100 - Luovuus - Bh 29/31




http://silmukansaalistus.blogspot.fi/2014/02/bloggaajan-haaste-31.html

Luovuus on asia, jota on kaikissa ihmisissä. Toisissa enemmän ja toisissa vähemmän. Varmasti luovuus on asia, joka myös periytyy, mutta mielestäni sitä voi myös kehittää, jos niin haluaa.

Ylläoleva takorautainen kynttilänjalka on isäni tekemä. Hän kuoli melkein viisi vuotta sitten, joten en voinut kysyä lupaa hänen työnsä esittelyyn täällä. Koen tämän kuitenkin enemmänkin kunnian osoitukseksi häntä kohtaan ja sitä, minkä uskon perineeni häneltä; luovuuden ja kyvyn ja tarpeen käyttää sitä. Tietysti myös tuskan, joka tulee siinä kaiken luovuuden tarpeen sivussa.

Isäni oli taiteilija. Ei nimekäs, mutta taiteilija kuitenkin. Hän maalasi, takoi rautaa, keksi ja rakensi kaikenlaisia vekottimia ja kirjoitti runoja. Itse olen samanlainen. Pitää tehdä tätä ja tuota. Pelkkä yksi laji ei riitä. Ja vaikka yksi intohimo pysyisi vuosia piilossa, saatan yhtäkkiä saada luovuuden puuskan ja vaikkapa piirtää pitkän ajan jälkeen jotain.

Tällä hetkellä suurimpia intohimojani ovat neulonta, virkkaus ja DIY-projektit. Ne ovat jo pitkään tyydyttäneet luomisen tarpeeni. Ja hyvä niin. Ehkä joskus innostun jostain muusta, vaikka jostain ihan uudesta lajista.

Luovaa lauantaita!

12 kommenttia:

  1. Ooohh, ompa hieno kynttilänjalka :O Siun isi on varmasti ollu tosi taitava :)

    VastaaPoista
  2. Luovuus on tärkeä asia. Arjessa tulee aikoja, jolloin ei luovuutta ehdi päästää valloilleen, ja sen kyllä huomaa, miten sitä on kaivannut, kun taas pääsee tekemään jotain. Ihana muisto isästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Toisaalta arjestakin löytyy joskus asioita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan hieman luovuutta. Mutta parhaimmin se tietysti pääsee valloilleen, kun tekee jotain käsillään :) Tämä on tosiaan ihana ja konkreettinen muisto :)

      Poista
  3. Todella hieno kynttilänjalka :)

    Ja aika hyvin kirjoitit luovuudesta, enpä keksi juuri mitään lisättävää :) Mä arvostan luovia ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekkin hieno :)

      Ja kiitos, mukava kuulla, että kirjoitin mielestäsi hyvin ja osuvasti :)

      Poista
  4. Todella kaunis kynttilänjalka, ja tunnearvo varmasti mittaamaton. Kelpaisi kyllä munkin pöytään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kaunis on :) Tunnearvo on todellakin mittaamaton.

      Poista
  5. Minun isäni on tehnyt "samanmoisia" kynttilänjalkoja seinälle että kattoon ja pöydälle ja ovat tällä hetkelä mummolassani. Pitäisi niitä kuvata kyllä. Isäni tekee vielä käsillään, mutta ei noin "taiteellista" vaikka kuinka pyydän :D Hän on esim. sorvannut pöytien jalkoja haluamikseen ja juuri metalli on hänen "erikoisuusalansa". Minulle hän ei enää suostu mitään tekemään, liekkö laiskuus vaiko se, että '50-luvun loppupuolella syntyneistä moni omasi kys. taidon eikä isi tunne itseään erityiseksi?! Sen kun selvittäsi niin olis paljon suunnitelmia isin hoidettavaksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että sieltäkin löytyy tällaista taitavuutta :)

      Poista
  6. Hieno kynttilänjalka!

    Mie olen aina piirtänyt, askarrellut ja kirjoittanut. Vanhempani taas eivät harrasta mitään sellaista, mutta asenteen olen kai perinyt sieltä: molemmat ovat uusiokäytön mestareita. "Tehdääs hulavanteesta pellen housut / vanhoista ikkunoista kasvihuone / pahvilaatikosta auto"..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, hieno on :)

      Mahtava asenne periytynyt sinulle! :)

      Poista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...